Kesän matkasuunnitelmia tehdessä olo on välillä kuin Tinderissä: vaihtoehtoja on niin paljon, ettei osaa päättää, kenen kanssa lähtisi treffeille. Tänä kesänä Tinderissä on kuitenkin vain yksi match ja se on Suomi. (Disclaimer: Tämän postauksen aloittaminen oli jostain syystä vaikeaa, en tiedä huomaako sitä.)
Miten hyvältä tuntuikaan vaihtaa blogin sivupalkin ”Tulevat matkat” -kohdasta epätoivoinen Who knows? kuusiriviseen listaan odottavia reissuja. Olo on kupliva, kuin pienessä nousuhumalassa: Kesä! Täältä tullaan!
Kesäsuunnitelmiemme toistuvia elementtejä ovat kansallispuistot, idän pienet suomalaiskaupungit, saaristo ja tietysti vauvan kanssa matkustaminen. Poikamme on nukkunut jo kolme kuukautta omassa huoneessaan upeita yöunia, joten minua kieltämättä jännittää, miten nukumme taas pitkästä aikaa koko perhe samassa huoneessa vaihtelevissa majoituksissa.
Juhannus Parikkalassa
Kesä polkaistaan kunnolla käyntiin ensi viikolla, kun matkaamme kymmenhenkisellä poppoolla viettämään juhannusta Parikkalaan. Vuokrasimme tänä vuonna mökin ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2016, kun nautimme yöttömästä yöstä Laukaassa.
Juhlaporukka vain on täysin erilainen: tällä kertaa menemme ihan sukulaisten kanssa, joten tiedossa on paljon rauhallisemmat kekkerit. On myönnettävä, etten enää kaipaa juhannukselta aamuun asti jatkuvia viininlipityssessioita vaan ainoastaan hyvää ruokaa, hyvää seuraa ja hyvät unet. Ja tietysti hyvää viiniä – aina hyvää viiniä. Mutta vähemmän.
Vaikka kuinka yritin etsiä, ei vuokramökkimme läheisyydessä ole mitään kansallispuistoa – lähin on yli kahden tunnin ajomatkan päässä. Mutta pääsenpä ainakin katsastamaan paikallisen erikoisuuden eli Parikkalan patsaspuiston.
Mathildedalin kautta sukumökille Nauvoon
Muistan elävästi ne lapsuuden kesäpäivät mökillä Nauvossa, kun istuin hajareisin pihan vanhalla puupenkillä ja harjasin uusia perunoita puhtaaksi emalikulhossa. Isoisäni perkasi keittiön vahakankaisen pöytäliinan ääressä tuoretta kalaa, joka oli ostettu tietenkin Börjelta satamasta.
Olen viimeksi käynyt sukumökillämme Nauvossa yhdeksän vuotta sitten, joten nyt on aikakin ottaa lossi saaristoon. Erityisen nostalgisen tästä vierailusta tekee tietysti se, että pääsen viemään oman lapseni paikkaan, josta minulla on lukemattomia, suloisia lapsuusmuistoja. Isoisäni ei ole täällä enää perkaamassa kalaa, mutta Börje päivystää edelleen Nauvon satamassa.
Matkalla Nauvoon vietämme yhden yön Salossa Mathildedalin ruukkikylässä. Odotan mielenkiinnolla, vastaako hipsterimaineeseen noussut kyläpahanen odotuksiamme. Samalla pääsemme käymään tietysti Teijon kansallispuistossa, joka on meille uusi tuttavuus.
Pitkä ja kesäinen tie Katinkultaan
Lapsuuden lempikesäpaikoista puheenollen: menemme jälleen Sotkamoon Katinkultaan heinäkuussa. Ei ole varmaan juuri muuta paikkaa, jonne jaksaisin mennä yhä uudelleen joka kesä. En vain saa tarpeekseni Kainuun korpimetsistä ja vaaroista. Ne yhdistettynä Katinkullan kylpylään saunamaailmoineen ja kaikkine urheiluaktiviteetteineen ovat varsin lyömätön kesälomakombo.
Katinkulta vain sijaitsee todella kaukana, melkein seitsemän tunnin ajomatkan päässä. Normaalisti ajaisimme sinne yhdessä päivässä, mutta tällä kertaa pilkomme reissun kahteen ajopäivään mennen tullen, koska vauvalle yksi ajopäivä muodostuisi aikamoiseksi kiirastuleksi.
Missä sitten pysähdymme? Yöpymispaikkojen piti olla mielellään juuri puolivälissä reittiä, jottei ajomatka kumpanakaan päivänä poksuisi yli neljän tunnin. Tällä kertaa ensimmäisen pysähdyspaikan sinetöi AirBnB:stä löytynyt maalaisromanttinen mökkimajoitus Joroisilla. Satavuotias hirsimökki keskellä vehmasta maaseutua on kuin pala nostalgista Suomi-filmiä, jota emme voi jättää katsomatta. Mökki sijaitsee Torstilan kartanon alueella, jossa isäntäperheemme viljelee pääasiassa luomukauraa ja rapsia.
Takaisin tullessa yövymme Rautalammilla, jonne meidät saa jäämään tietysti Etelä-Konneveden kansallispuisto.
Eli jos joku ajatteli, että lapsen saaminen vähentää matkailua, se voi päinvastoin myös lisätä sitä.
Hääpäivä Tammisaaren saaristossa
Elokuussa vietämme kolmatta hääpäiväämme jälleen perinteisesti kotimaassa – näin olisi ollut ilman koronaakin. Miksikö? Suomessa on niin paljon upeita kohteita, että haluamme pyhittää kotimaalle edes jonkun vuotuisista matkoista.
Olen usein sitä mieltä, että majapaikka ei määritä matkakohdetta, mutta kuten Joroisilla, nyt hääpäivää suuntaamme viettämään Tammisaareen puhtaasti löytämäni yöpaikan takia. Meillä on tiedossa glamping-yö Tammisaaren saariston kansallispuistoon kuuluvalla Älgön saarella. Löysin paikan AirBnB:stä etsiessäni meille majoitusta Hangosta – ei ollut – mutta tämä vaihtoehto herätti kiinnostukseni välittömästi. Majoitukseen kuuluu kaiken lisäksi kuljetus mantereelta ja takaisin. Tammisaaren saariston kansallispuisto on hankalan pääsynsä takia yksi niistä kansallispuistoista jonne ei välttämättä tulisi muuten lähdettyä.
Vietimme muuten myös viime vuoden hääpäivää Raaseporissa ja käväisimme silloikin Tammisaaressa. Tämä reissu tulee olemaan kuitenkin hyvin erilainen – Länsi-Uusimaa ei todella kulu siellä käymällä, kuten vaikkapa tämä muutaman vuoden takainen juttuni todistaa!
Lisää kansallispuistoja
Edellä mainittujen suunnitelmien lisäksi tänä kesänä kartoitamme päiväretkillä lisää uusia kansallispuistoja. Pidän päiväretken kipurajana 1,5 tunnin ajomatkaa per suunta, mutta sille säteelle osuukin ilahduttavan moni kansallispuisto.
Muutama viikko sitten kävimme tosiaan sekä Liesjärven kansallispuistossa että vartin päässä Sipoonkorvessa. Liesjärven vieressä on Torronsuon kansallispuisto, jonka käymme varmasti katsastamassa joku kesäinen viikonloppu. Tänä viikonloppuna ajattelimme kuitenkin suunnata Kymenlaakson suuntaan Valkmusan kansallispuistoon, jonne hurauttaa Helsingistä tunnissa ja vartissa. Valkmusasta tuntuu olevan paljon vähemmän juttua kuin vaikkapa Torronsuosta. Meillä tulee muutenkin käytyä hyvin vähän tuolla päin Suomea, joten on mukava ajella sinne päin.
Kotoa käsin tehtäviä päiväretken päässä olevia kansallispuistoja ei näiden lisäksi olekaan, paitsi Nuuksio tietysti. Onneksi meillä on asemapaikka myös Pirkanmaalla Pyryn vanhempien luona Sastamalassa. Sieltä käsin pääsemme halutessamme Puurijärven ja Isosuon kansallispuistoon, Helvetinjärvelle ja Seitsemiseen. Voin kertoa, että kansallispuistot vilisevät silmissäni ja kuola valuu.
***
Tähän kaikkeen fiilistelyyn en saanut oikein järkevästi mahtumaan sitä, että tarkoitus on tämän kaiken lisäksi viettää yksi vauvaton yö Tampereella kylpylän ja syömisen merkeissä. Kesäyö Tampereella, yes please!
Aika mieletön kesä siis tiedossa.
Mitä kesäsuunnitelmia teillä on?
Seuraa Tien päällä -matkablogia Facebookissa | Instagramissa | Blogit.fi-palvelussa | Blogipolku.fi-palvelussa.
Kivalta vaikuttaa suunnitelmat. Tuo yö Tammisaaressa voisikin oikeastaan olla hyvä idea. Siellähän voisi hyvällä tuurilla nähdä valkohäntäpeuroja ja yöpyminen varmasti lisäisi senkin todennäköisyyttä. Tuo Etelä-Konnevesi on kyllä muuten hieno hieno, käytiin jokin aika sitten patikoimassa kolmen vuoren vaellus ja maisemat olivat paikoitellen erittäin hienoja. Raskas se reitti kuitenkin oli ja kilometrimääräänsä ehkä raskain, jonka Suomen kansallispuistossa olemme kulkenut.
Valkmusassa pääsee muuten kulkemaan myös metsässä, jos suokierroksen jälkeen jaksaa vielä patikoida: https://www.matkallamissamilloinkin.com/valkmusan-kansallispuisto-upea-avosuopuisto-kymenlaaksossa/
Joo tuosta Tammisaaren saaristosta olen todella innoissani. Majapaikan sivuilla näkyikin kuvia peuroista eli hyvinkin saatamme kohdata niitä. Jos olemme todell onnekkaita, voimm bongata kuulemma jopa hirviä tai ilveksiä. No, en nyt kuitenkaan liikaa odota varsinkaan ilveksen osalta. 😀
Kiva kuulla, että Etelä-Konnevesi on ollut mieleinen. Tuo kolmen vuoren vaellus kuulostaa tosi upealta reitiltä, mutta meille valitettavasti liian pitkä nyt vauvan kanssa.
Kiitos linkistä Valkmusaan, käyn lukemassa! Olenkin kovasti pohtinut, kumpaa reittiä lähtisimme kävelemään.
Joo, Kolmen vuoren vaellusta ei missään tapauksessa voi mennä vauvan kanssa!
En tiedä, onko Etelä-Konnevesi teille tuttu (blogissa ei ainakaan ollut?) kansallispuisto ja oletteko ajatellut kenties Kalajan kierrosta, koska muita autolla saavutettavia rengasreittejäkään ei kahden em. lisäksi Etelä-Konnevedellä ole. Muutama sana siitä siltä varalta, että puisto on vieras ja olette ajatelleet sitä. Kalajan kierros suositellaan kierrettäväksi myötäpäivään. Toisaalta Kolmen vuoren vaellus kulkee ison osan samaa reittiä Kalajan kierroksen kanssa, mutta eri suuntaan, joten Kalajan kierroksenkin voi mielestäni sinällään kulkea kumpaan suuntaan tahansa. Jos sen kulkee suositeltuun suuntaan, eli myötäpäivään, nousu Kalajan vuorelle on varsin pitkä, mutta ei niin jyrkkä kuin vastapäivään kierrettäessä. Toisella puolella nimittäin on jopa köysi apuna, jotta vuorelle pääsee ylös / sieltä alas.
Enpä tosin osaa sanoa kumpi suuntavaihtoehto on vauvan kanssa järkevämpi? Niin tai näin, niin tuo Kalajan kierroksen (1km reitin alkuun, 2.6 km rengasreitti, 1 km parkkipaikalle) rengasreitin osuus ei vauvan kanssa ole helpoimmasta päästä, mutta kyllä se mielestäni silti mahdollinen on!
Kiitos vinkeistä Mikko! Ei ole Etelä-Konnevesi tuttu entuudestaan, mutta Kalajan kierrosta olin kyllä katsellut etukäteen. Loukkuvuoren lenkkiäkin katselin, mutta tosiaan sinne päästäkseen on käveltävä joten voi olla, että siitä tulisi sitten liian pitkä. Majoitumme Törmälässä, joten Kalajan kierros on varmaan se loogisin. Mutta hyvä tietää, tuo köysi kuulostaa vähän siltä, että vauvan kanssa voisi olla hankaluuksia.
Se on Laukaassa, ei Laukaalla.
T. Ex-laukaalainen
Kiitos kommentista, korjaan tekstiin!
Tammisaari on aina oikea vaihtoehto, samoin Tammisaaren saariston ankallispuisto. Minäkin kävin siellä varsin myöhäisessä vaiheessa. Teijon ankallispuistossa olen käynyt eri vuodenaikoina ja tykkäsin siitä kovasti. Tänä vuonna ei taida tulla yhtään uutta ankallispuistoa, koska kesä ja syksy ovat niin intensiivistä, kun kevät meni pilalle koronahihhuleiden takia. Minulla on kuitenkin kuusi kuntaa, joissa en ole geokätköillyt ja kaksi, joissa en ole käynyt aiemmin ja ne ovat nyt niin kuin huutava prioriteetti tänä vuonna. Yksi kunta per kuukausi, niin sehän johtaisi tammikuuhun, mikä ei ole kiva kuu matkustella, joten pakko yrittää esimerkiksi kahta kuntaa.
Kiva kuulla, että Tammisaaren saariston kansallispuisto on hyvä valinta, olen todella innoissani siitä! Myös Teijoa odotan innolla, on todella hauskaa tutustua uusiin kansallispuistoihin, olen nähnyt lopulta vain murto-osan. Sullakin on kyllä hyvät suunnitelmat kotimaanmatkailun osalta, tavallaan ihan kiva, kun välillä voi keskittyä hyvällä omallatunnolla Suomessa matkailuun. 🙂
Ihania kesäsuunnitelmia teillä!
Kyllä Suomesta vaan löytyy paljon hienoja paikkoja joista tänä kesänä toivottavasti näen enemmän kuin normaalina kesänä.
Mulla alkaa parin päivän päästä opintovapaa, ja siihen liittyen työharjoittelu heinäkuun puolivälissä mutta sitä ennen toivon vielä kerkeäväni Norjaan patikoimaan nyt kun rajat avattiin. Kunhan vaan saan jostain matkaseuraa houkuteltua, nimittäin en oo yhtään yksin matkustavaa tyyppiä 😀
Oih, Norjassa patikointi olisi kyllä huippua! Itsellä ei valitettavasti ole nyt mahdollisuutta siihen vaikka rajat avattiinkin. Mutta olen tosi innoissani tästä Suomi-kesästä enkä malta odottaa näitä kaikkia kansallispuistoja ja mökkireissuja! 🙂
Nauratti, kun näin tuon kesäkuvan Sotkamosta. Ai, että näyttääks sieltä tuolta? Joskus aikoinaan tuli käytyä Sotkamossa useinkin, mutta vain talviaikaan. Pitäisi varmaan kokea jossain vaiheessa myös kesä-Sotkamo. Tammisaari jäi myös mietityttämään. Ihan vieras kaupunki mulle. Vanhojen puutalojen ystävälle olisi varmaan oiva kohde.
Joo Sotkamossa on oikein ihanaa kesäisin, kannattaa mennä joskus kesälomalla sinne. 🙂 Ja Tammisaari on kyllä hieno kohde tosiaan puutalojen ystäville, todella rauhallinn tunnelma esimerkiksi Porvooseen verrattuna.
Ihanaa, kun kaikki postaa Suomi-kuvia kaikkialla. Mm. äsken sain Louhisaaren kartanosta kuvia – Turun saaristossa se. En ole sinne menossa, mutta saa nyt paljon lisävinkkejä. en ole edes tiennyt, että sellainen upea kartano Suomesta löytyy! Kivaa kesää!
Louhisaaren kartano on ilmeisesti tosi hieno! Kivaa kesää sinnekin!
Tammisaari on ihana <3 Aikoinaan kun asuimme siinä lähellä, Tammisaaressa tuli käytyä useasti. Olemme myös veneilleet Älgön saarelle. Kiva kuulla, että siellä on nykyisin tuollaista toimintaa. Tammisaaren saaristo on todella kaunista ja silloin kun veneemme oli merellä, kiertelimme eri saaria lähes joka viikonloppu. Nykyisin pyöritään järvimaisemissa. Tosi kivoja suunnitelmia teillä on kaikki muutkin. Me suuntaamme mökkeilyn lisäksi Itä-Suomeen ainakin pariksi päiväksi ja yksi viikonloppu tulee vietettyä Jyväskylässä. Muita suunnitelmia ei vielä ole, mutta ehkä keksitään ex-tempore vielä jotain muutakin.
Ihana kuulla, että tuo Tammisaaren saaristo on kaunista – en muuta epillytkään. 🙂 Järvimaisemat ovat kyllä myös niin ihania. Juuri tultiin juhannuksen vietosta Etelä-Karjalasta, jossa järvivesi oli uskomattoman lämmintä. Itä-Suomi on upeaa aluetta. Kivaa kesää Merja! <3
Voi vitsit ihania suunnitelmia! Tää huokuu niin Suomi-kesä fiilistä! Tuo Tammisaaren glamping kuulostaa ihanalta, pitää päästä kokemaan joskus itsekin!
Joo olen kyllä mielettömän innoissani tuosta glampingista ja varsinkin siksi, että Tammisaaren saaristo on aivan tuntematonta aluetta. 🙂
Kivoja reissuja tulossa 🙂 Mä oon muuten Joroisten naaourista Varkaudesta alunperin kotoisin, mutta en ollu aiemmin kuullukaan tuosta Torstilan kartanosta! Kiitti vinkistä. Ja täälläkin yks, joka on viettäny lapsuuden kesiä Nauvossa ja muualla Turun saaristossa 🙂 Meidän isän kaveri viljeli siellä kirjolohta.
Ai oot Varkaudesta, hauskaa! Varkaudesta oikeastaan just etsittiin majoitusta, mutta löytyi tämä Joroisten helmi niin sinne oli päästävä. Hauska sattuma myös tuo, että Nauvo ja Turun saaristo on sullekin lapsuudesta tuttu kesäpaikka. Ihania maisemia siellä. <3
Hienoja suunnitelmia teillä. Tuo Äspö alkoi kiinnostamaan, joten olenpa kuulolla, jos kirjoitat siitä lisää.
Meidän kesä suunnitelmien number one on meneillään…. Koronasta huolimatta uskalsimme lähteä Norjaan.
Sitten vielä jotain päivä juttuja voisi toteuttaa esim Uudenkaupungin 50 km pyöräily, jos ilmat sallivat.
Norja olisi nyt kyllä niin ihana, kun siellä on varmasti huomattavasti vähemmän turisteja. Meillä vain ei ole nyt kesällä aikaa siihen, harmillisesti. Toivottavasti teillä oli siellä ihanaa! Pyöräilylenkit on myös aina hyviä kesälomajuttuja. 🙂