Vatikaani | maaliskuu 2018
Viime kerralla kirjoitin kävelyreitistä, jolla onnistuimme bongaamaan kaikki Rooman keskustan tärkeimmät nähtävyydet kerralla. Vatikaanin jätimme suosiolla seuraavaan päivään.
Ainakin itse mietin kovasti ennen reissuamme, pitääkö Vatikaanin museoon hommata lippu etukäteen, mitä kaikkea lipun hintaan sisältyisi, pitäisikö Pietarinkirkkoon ostaa lippu ja niin edelleen. Kirjoitankin nyt siitä, miten Vatikaanissa vierailusta saa mahdollisimman vaivattoman ja miten itse menettelimme.
Mene metrolla
Mikäli majoitut Rooman keskustan puolella eli Vatikaanista katsoen Tiber-joen toisella puolella, on metro kaikista kätevin väline Vatikaaniin saapumiseen. Lähin metropysäkki on Ottaviano, jonka luota Vatikaaniin löytää vaikka silmät sidottuna – samaan suuntaan liikkuvien ihmismassojen määränpäästä ei voi erehtyä. Trasteveresta Vatikaaniin on reilun kolmen kilometrin matka, joka voi olla ihan mukava kävellä.
Hanki liput ennakkoon Vatikaanin museoon
Jos olet päättänyt mennä Vatikaanin museoon, suosittelen ehdottomasti lippujen ostamista ennakkoon. Esimerkiksi pääsiäisenä museoon kiemurteleva jono oli jotain niin älytöntä, että otsassa alkoi tykyttää vaikkei itse joutunutkaan jonossa seisomaan.
Me hankimme liput Vatikaanin museon virallisilta sivuilta. Ne oikeuttavat sisäänpääsyyn museoon tiettynä päivämääränä, tiettynä kellonaikana. Lippu maksaa 17 euroa (2018), jonka päälle tulee neljän euron varausmaksu. Lippu oikeuttaa jonon ohi menemiseen, ainoa jonottaminen tapahtuu turvatarkastukseen ja ennakkolipun vaihtamiseen sisäänpääsylippuun. Hyvin yksinkertaista ja helppoa. Paikalla ohjeistetaan olemaan noin vartti ennen lipussa lukevaa kellonaikaa.
Meidän ostamamme liput oikeuttivat siis Vatikaanin museon kiertelyyn ja niihin sisältyy myös loppuhuipennus eli Sikstuksen kappeli. Museon sivuilta on ostettavissa myös opastettuja kierroksia ja liput Vatikaanin puutarhaan, joka on kuulemma hieno kohde sekin.
Entä Pietarinkirkko?
Museon lisäksi Vatikaanin toinen turistirysä on tietysti Pietarinkikko. Meille hehkutettiin sitä etukäteen moneen, moneen otteeseen. Siksi harmittaakin, että me emme koskaan päässeet sinne sisälle. Kun tulimme Vatikaaniin kaksi tuntia ennen museokierroksemme alkamista, kirkko oli menossa kiinni alle tunnin kuluttua. Poikkeusaukioloaika liittyi pääsiäiseen, normaalisti se olisi sulkeutunut vasta illalla. Tarkista siis huolellisesti aukioloajat.
Kirkko on ilmainen (paitsi kirkon kupoli, jonne voi ostaa lipun ainakin kirkon ulkopuolelta) ja sinnekin on tietysti todella pitkät jonot. Kun me saavuimme Pietarinkirkon aukiolle pitkäperjantain jälkeisenä lauantaina, jono kiemurteli niin pitkälle, ettei sen päätä nähnyt. Jono tosin liikkui suhteellisen nopeasti, joten jos kirkko ei olisi ollut menossa kiinni, olisimme varmasti liittyneen madon jatkoksi.
Neuvoisinkin tulemaan Vatikaaniin muutamaa tuntia ennen museossa vierailua, jotta on riittävästi aikaa käydä ensin Pietarinkirkossa. Ilmeisesti joillain opastetuilla kierroksilla turistit pääsevät kulkemaan suoraan museosta kirkkoon, mutta tämä ”salainen käytävä” ei ole sallittu ilman ryhmää kiertäville turisteille, kuten meille.
Missä ihmeessä Vatikaanissa kannattaa syödä?
Siinä missä Rooman keskustassa ja Trasteveressa näimme monia kiinnostavia ruokapaikkoja, Vatikaanissa niitä ei tuntunut olevan nimeksikään. Joka puolella näkyi sisäänheittäjiä ravintoloihin, joiden annoslistaa koristivat geneeriset kuvat ruoka-annoksista kuten spagetista ja hampurilaisista. Se ei ole koskaan hyvä merkki.
Melkein luovutimme, kun eteemme ei sattunut muita kuin näitä turistiansoja. Istuimme yhden terassille, mutta kun vilkaisimme menua, päätimme ottaa vain lasilliset viiniä. Jopa se oli pahaa.
Päätimme avata vielä kerran Googlen ja etsiä paikan, josta saisimme ruokaa, josta ei tulisi paha mieli. Löysimme ravintolan, joka oli nimeltään varsin tylsä, Ristorante dei Musei, mutta sen saamat yli neljän tähden arviot herättivät kiinnostuksen välittömästi. Kaiken lisäksi se sijaitsi avan Vatikaanin museon vieressä (Via Santamaura 5).
Vastassamme oli ihmisiä kuhiseva kadunkulma, jossa kovaääninen italialaismies jakoi nälkäisiä asiakkaita pöytiin tulojärjestyksen ja seurueen koon mukaan. Aina välillä hän seurusteli yksin istuvan herrasmiehen kanssa, elehti jatkuvasti käsillään, toisinaan ilmoille kajahti kovaääninen mamma-huudahdus, jonka jälkeen työ jatkui.
Meidät istutettiin hieman vinossa olevaan katupöytään, sen yksinäisen herrasmiehen viereen. Hän tahtoi välittömästi alkaa keskustella meidän kanssamme, vaikka yhteistä kieltä ei ollut. Koska meillä oli enää alle tunti aikaa museovierailuun, tilasimme vain pääruuat. Mutta samassa pöytäämme kiikutettiin lautasellinen mozzarella buffalaa ja prosciuttoa – naapuripöydän herrasmies kun tahtoi tarjota. No mikäpä siinä, juusto oli taivaallista ja kehuimme sitä miehelle vuolaasti, nostelimme viinilasejamme hänen lasiaan vasten. Saluti! Saluti!
Kun olimme syöneet pizzamme, pastamme ja mozzarellamme, juoneet isot lasilliset oivaa viiniä, pöytäämme kiikutettiin pullo Limoncelloa ja Montenegro-likööriä. Limoncelloa muuten tarjoiltiin Roomassa melkein jokaisessa ravintolassa ruuan päälle, mutta nyt saimme valitan kahdesta vaihtoehdosta. Naapuripöydän mies kehotti meitä maistamaan Montenegroa, joten päädyimme taas kilistelemään miehen kanssa muutamaan otteeseen.
Ja koska oli aika lähteä museokierrokselle, tilasimme laskun. Meidät pöytään ohjannut kovaääninen mies kertoi, että saisimme koko roskan 20 eurolla eli kympillä per pää. Jälleen kiittäminen oli naapuripöydän herrasmiestä. Kiitos hänen, ruokailustamme Ristorante dei Museissa tuli ikimuistoinen.
Vatikaanin museon sisällä
Ravintolalta vaapuimme vatsat täynnä ihanaa italialaisruokaa kohti museon sisäänkäyntiä. Olin tulostanut sähköpostiimme saapuneet liput, joita näyttämällä pääsimme heti ulkoilmasta sisälle. Asetuimme turvatarkastusjonoon, jossa kului aikaa noin viisi minuuttia. Sen jälkeen etsiydyimme oikealle lippuluukulle, jossa vaihdoimme sähköpostiliput sisäänpääsylippuihin. Aikaa kului kaiken kaikkiaan maksimissaan 15 minuuttia.
En osaa neuvoa sen kummempia tärppejä museon kiertelyyn, eikä se mielestäni tarvitse sitä. Vatikaanin museo on yksi maailman suurimmista, eikä sen aarteita voi hotkaista päivässä. Jos ei ole varannut opaskierrosta, kannattaa vain kävellä ja ihmetellä, istua alas välillä jos siltä tuntuu. Aiemmin nautitut viinilasilliset ja Montenegro-snapsit olivat kihahtaneet sen verran hattuun, että omissa muistoissani museon toinen toistaan koristeellisempien käytävien läpi kulkeminen oli melkeinpä surrealistinen kokemus.
Käytävät tuntuivat jatkuvan loputtomiin. Sama pyörryttävä kokemus oli Pietarin Eremitaasissa.
Välillä käytäviltä pääsi myös ulkoilmaan, josta saattoi tiirailla Pietarinkirkon suuntaan ja museon puutarhaan.
Ihmisiä oli todella lähes hävyttömän paljon, mutta kaikista tukalimmaksi väkipaljous osoittautui Sikstuksen kappelissa. Minkäänlaisesta hartaasta tai arvokkaasta tunnelmasta ei ollut tietoakaan. Ihmiset puhuivat toistensa päälle, tuuppivat toisiaan jonossa ja joutuivat työntekijöiden hyssyttelemiksi. Kappelissa on kuvauskielto, mutta aika vähän sitä tunnuttiin noudattavan. Myönnän itsekin napsineeni muiden vanavenedessä yhden kuvan katosta omaksi muistoksi. Harmittaa sanoa, ettei kappelissa käynti osoittautunut ihan sellaiseksi kliimaksiksi kuin olin toivonut, mutta syyttävä sormi osuu tietysti itseenikin – ihan vapaasta tahdosta olin päättänyt tunkea pääsiäisenä Vatikaaniin.
—
Sikstuksen kappelin jälkeen voit onnitella itseäsi – selvisit! Museon uloskäyntiä vastapäätä on kahvila Caffe Vaticano, johon liittyen vielä varoituksen sananen. Siellä myydään houkuttelevasti gelatoa, jota kannattaa ostaa ainoastaan mukaan. Me jäimme istumaan kahville, ja koska halusimme jäätelöt, tarjoilija ei antanut meidän tilata suoraan tiskiltä vaan otti tilauksemme itse ja toi hetken kuluttua hervottomat jäätelöannokset. Kermavaahdon ja keksin lisäksi jäätelössä ei ollut mitään ekstraa tiskiltä tilattuun verrattuna, mutta kahvilan pöydässä nautittuna jäätelöannoksille tuli hintaa 15 euroa kappale. Ei todellakaan sen arvoinen annos.
Oletko käynyt Vatikaanissa?
Seuraa Tien päällä -matkablogia Facebookissa | Instagramissa | Blogit.fi-palvelussa | Blogipolku.fi-palvelussa.
Hyviä vinkkejä ja sellaisia pieniä tipsejä, jotka ensikertailainen oppii kokemuksen kautta. Erityisesti hyvä tietää tuo ravintolavinkki, sillä äitini (joka kävi Roomassa ja Vatikaanissa kuun alussa) sanoi, että oli välillä hankala löytää hyviä ruokapaikkoja.. Ihana herrasmies viereisessä pöydässä :).
Joo tuo ravintola oli kyllä ihana helmi kaiken sekundan keskellä 🙂 Ja se naapuripöydän herrasmies todella nosti kokemuksen seuraavalle levelille.
Kiitos selkeästä kirjoituksesta, vielä minäkin tuonne uskaltaudun. Kauhistun niin niitä jonoja ja sitä tunnelmaa, mikä noiden arvokkaiden nähtävyyksien ympärillä on. Ihana kokemus tuosta ravintolasta!
Kiitos kommentista, kiva jos tästä on apua ja rohkaistut menemään Vatikaaniin! 🙂 Jos ostat liput etukäteen, jonoista ei tosiaan onneksi tarvitse välittää, paitsi Pietarinkirkolla. Ja kyllä, ravintola oli aivan ihana kokemus!
Hei tästäpäs sai muutamat hyvät täsmävinkit kesäkuun alkuun, jolloin mennään Vatikaaniin. Kauhulla odottelen jo sitä turistien jäätävää määrää. :’D
Joo ja kun siihen lisää vielä kesän kuumuuden niin avot! 😀 Mutta tosiaan jos hommaatte liput etukäteen, ei stressihormonitkaan ehdi nousta kovin kummoisiksi.
Kiitos vinkeistä! En ole vielä(kään) käynyt Roomassa ja vaikka olen aina (tietysti) aina halunnut nähdä Vatikaaninkin, niin nuo turistimassat kuulostavat kyllä aika pahalta. Pitäisiköhän vaan tyytyä katselemaan kuvia? Mutta ihana ravintolakokemus teillä myös! 🙂
Haha, kuvat ovat toki aina hyvä vaihtoehto, mutta sanoisin että edes kerran elämässä kannattaa uskaltautua niin Roomaan kuin Vatikaaniin. 😉 Vatikaaniin mulla ei jäänyt kovaa hinkua mennä takaisin, mutta Roomaan kyllä. Jos otat näistä vinkeistä vaarin, on kokemus kuitenkin ehdottomasti plussan puolella. Pienessä nousuhumalassa museoon meneminen ei ole toki pakollista… 😀
Kaksi kertaa olen käynyt Roomassa ja ihastus on ollut molemmilla kerroilla samanlainen. Toisella reissukerralla otimme hotellin aivan Vatikaanin vierestä, joten kohde oli kävelyetäisyydellä. Eikä ollut edes kallis, mukava vaihtoehto keskustan hotelleille.
Rooma se vain tuntuu hurmaavan kaikki! 🙂 No teillä oli sitten tosiaan varsin helppo matka Vatikaanin pelipaikoille. Varmasti hyvä vaihtoehto varsinkin jos käy useasti Roomassa, eihän siellä tosiaan aina tarvitse keskustassa yöpyä.
Tänään juuri taisi taas kerran Hesari kirjoittaa ei enää vaan lentomatkustamisen mahdollisista ympäristöhaitoista vaan myös siitä miten turistit samoihin paikoihin kasautuessaan ruuhkauttavat maailman 🙂 Vatikaani(kin) taitaa olla yksi pahimmasta päästä ruuhkien suhteen, myös muina aikoina vuodesta kuin pääsiäisenä.
Kiitos vinkistä, täytyypä lukea se juttu! On toki aihe, josta olen lukenut aiemmin, se on ehdottomasti yksi turismin huonoimmista puolista. Olenkin aina ajatellut kuinka onnekaita me täällä Suomessa olemme, koska isot massat eivät ole vielä löytäneet tänne. Toivottavasti eivät löydäkään, jos saa toivoa näin itsekkäänä turistina, joka kuitenkin itse tunkeutuu myös maailman pahiten turistikoituneisiin kohteisiin… :/
Pari kertaa olen Vatikaanissa ollut, ja jos yhtään omaa aamuvirkun taipumuksia, niin liikkeelle kannattaa lähteä mahdollisimman aikaisin aamulla. Silloin kaikkein pahin tungos ei ole vielä ehtinyt kehittymään.
Samaa suositeltiin monessa muussakin paikassa, joko heti aamua tai sitten päivän viimeisiä tunteja. Aamuisin on varmaan rauhallisinta. 🙂
Vatikaaniin kannattaa tutustua opastetulla kierroksella. Pääsee hyvin jonojen ohi ja näkee kaikki tärkeimmät kohtee ja kierroksen jälkeen voi jäädä vielä itsekseen kiertelemään, mikäli ei vielä saanut tarpeeksi! Pääsiäinen on aina haasteellinen ajankohta vierailla katolilaisissa maissa. Tuli kauhia Rooma-ikävä!
Jep, opastetussa kierroksessa on varmasti paljon hyviä puolia! Tällä kertaa valitsimme mennä itsekseen ja se oli ihan toimiva ratkaisu, vaikka oppaan avulla olisi varmasti saanut enemmän irti.
Ihana ravintolakokemus, jollainen varmasti jää mieleen loppuelämän ajaksi! Pääsiäinen on Italiassa niin iso juttu, että isoja väkijoukkoja välttelevänä ei matkustaminen etenkään Roomaan ole edes vaihtoehto. 😀
Kiitos, hyviä vinkkejä! Hauska kuva tuo, jossa olette syömässä ja turistit kävelevät pipot päässä taustalla. Ja huh oli kyllä jäätelöannoksella hinta :/
Kiva, jos vinkeistä on apua! 🙂 Jep, sen jäätelöannoksen olisin jättänyt tilaamatta, jos olisin hinnan kuullut etukäteen. Kun epäuskoisena kysyin, mikä hinnalle oli peruste, sain vastaukseksi että maksoimme ekstraa pöydässä istumisesta.
Hei, Trasteveressa tätä postausta lueskelin, huomenna tarkoitus mennä Vatikaaniin. Kiitos ruokavinkistä! Ruokapaikkojen valinta ja melko korkea hinta on herättänyt suurimmat ongelmat reissullamme, mutta pikkuhiljaa opimme. Kaunis on Rooma näin ensikertalaiselle ja varmaan muillekin?
Oi, ihanaa Roomaa teille! 🙂 Upea, upea kaupunki. Kiva jos menette tuohon ravintolaan, siellä oli kyllä ihan mainio tunnelma ja herkullista ruokaa. <3
Hei! Olen pian lähdössä Roomaan. Varasin liput Vatikaanimuseoon ja Sikstuksen kappeliin aikaisin 8.30. Tämän kierroksen jälkeen kuitenkin Pietarin kirkolla on jo hurja ruuhka (odotettvasti), joten varmaan siis parempi mennä Pietarin kirkkoon erikseen vaikka seuraavana aamuna varhain? Itse Vatikaaniin pääsy ei ilmeisesti kustanna mitään erikseen?
Moi, Pietarin kirkolla voi hyvinkin olla juu ruuhka sen jälkeen, kun olet kiertänyt museoissa, mutta kannattaa käydä katsomassa kuitenkin varmuuden vuoksi. 🙂 Jono voi näyttää pitkältä, mutta muistaakseni se liikkui suhteellisen nopeasti. Ja ei, Vatikaanivaltion alueelle ei ole mitään pääsymaksua, ei myöskään Pietarin kirkkoon, paitsi jos haluaa mennä käymään sen kupolissa. Ihanaa Rooman reissua sulle! <3
Tuo ravintola oli kyllä ihan huippu! Suosittelen ehdottomasti. Hyvä ruoka, hyvä palvelu ja mahtava tunnelma. Ihan eri tasoa kuin turistirysät. Ja EHDOTTOMASTI Vatikaanin liput ostettava etukäteen, säästyy hurjasti aikaa ja hermoja. Siltikin aamulla ajoissa liikkeelle. Marraskuu oli turistimäärän kannalta hyvä aika reissata, vaikka paljon on ihmisiä silti.
Mahtavaa, että söitte tuossa samassa ravintolassa! Mekin tykästyimme kovasti! 🙂 Ja kyllä, Vatikaaniin on todellakin ostettava liput etukäteen, ei ole mitään järkeä jonottaa siinä kilometrin pituisessa letkassa, kun sisään voi vain marssia. Marraskuu on varmasti kivaa aikaa Roomassa!
Rooma ja Vatikaani nähty. Samoilla linjoilla että Roomaan voi tulla uudelleen mutta kerran vatikaania riitti. Keväällä ei ollut niin ruuhkaista , toki suurkaupungin syke on aina ruuhkainen.
Kevät on kyllä kivaa aikaa Roomassa ja tosiaan varmasti vähemmän tungosta myös Vatikaanissa.