Zakynthos | heinäkuu 2018
Aurinko porottaa täyttä 35 asteen hellettä kreikkalaissaarella. Kädessä on Elena Ferranten kirja, aurinkolasien alta nenää pitkin valuu aurinkorasvan ja hien sekoitusta. Onneksi voi viilentyä joko hotellin uima-altaalla tai ihanan lämpimässä ja kirkkaassa Joonianmeressä, jossa kelluminen on lasten leikkiä. Kellonajasta ei ole tietoakaan, eikä tarvitsekaan. Päivän ainoa ohjelma on juuri tämä, sekä lounas ja illallinen – sitten kun siltä tuntuu.
Kuulostaako ihanteelliselta? Ainakin meille juuri tuollainen rentoilu kuulosti seuraavalta unelmalomalta. Ajatuksen taustalla oli se, että olimme vuosi sitten järjestäneet samaan aikaan sekä häät että paljon ennakkovalmisteluja vaatineen häämatkan Amerikkaan, joten halusimme vaihteeksi jotain helppoa ja yksinkertaista. Niinpä alkuvuodesta varasimme TUI:n kautta helpon pakettimatkan Kreikan länsipuolella sijaitsevalle Zakynthoksen saarelle, joka tunnetaan uskomattoman sinisistä ja kirkkaista vesistään. Pari klikkiä ja loma oli käytännössä jo suunniteltu. Ihanan helppoa!
Lue myös: 11 upeaa rantaa Zakynthoksen saarella
Ensimmäisenä lomapäivänä nautimme täysin siemauksin valitsemastamme lomamuodosta. Suomessa oli ollut muutama vähän tuulisempi ja sateisempi päivä, joten Zakynthoksen totaalinen lämpö hiveli sekä ihoa että mieltä.
Mutta illalla kohtasimme ensimmäisen järkytyksen. Olin valinnut hotellimme asemapaikaksi Laganaksen, joka on saaren suurin rantakeskittymä. TUI:n sivuilla paikkaa kehutaan näin: ”Laganaksessa lomaelämä sykkii mukavassa tahdissa, mutta rauhallisempaakin menoa löytyy pienistä tavernoista.” Päätimme illalla tosiaan poistua hotelli- ja ranta-alueelta katsomaan Laganaksen kuuluisaa iltaelämää. Ensisilmäyksellä näytti siltä, että pääkadulla olisi paljon mielenkiintoista nähtävää, kuten kauppoja ja erilaisia ravintoloita. Aika pian huomasimme kuitenkin, että kaikki ravintolat ja kadut olivat täynnä bilettäviä brittiteinejä, jotka liikkuivat toinen toistaan kovemmalla musiikkia huudattavia baareja kohti.
Not my cup of tea. Laganas olisi ollut mahtava paikka kymmenen vuotta sitten – olinhan itsekin ollut bileidenkiilto silmissä juoksenteleva alle kaksikymppinen, vaikkakin Kosilla. Mutta nyt pääkadun tunnelma tuntui lähinnä ahdistavalta.
Kiitimme onneamme siitä, että sentään meidän hotellissamme oli rauhallista, eikä se ollut liian lähellä Laganaksen villiä pääkatua.
Seuraavana aamuna toistimme ensimmäisen päivän rennon reseptin. Mutta jo silloin alkoi tuntua siltä, että pitäisi päästä vähän jaloittelemaan jonnekin kauemmas. Kolmen kilometrin päässä hotelliltamme pilkotti Cameo Island, jonne ajattelimme tehdä iltapäivänretken. Käveltyämme vaivaisen kolmen minuutin matkan lounaalle, totesimme, ettei tässä helteessä tuollaisen matkan kävely tulisi kysymykseen. Oli aivan liian kuuma. Tämä tuntuikin suureksi osaksi olevan Laganaksen perusongelma meidän osalta: päivällä, kun oli rauhallista, oli niin kuuma, ettei oikein voinut tehdä muuta kuin maata rannalla tai syödä. Ja illalla alueen karmiva pääkatu heräisi taas neonväriseen eloonsa.
Sopiva aika liikkua oli vasta seitsemän jälkeen illalla. Ohitettuamme Laganaksen pääkadun olimme jo huomattavasti hiljaisemmalla alueella. Ympärillämme kasvoi oliivilehtoja, saatoimme kuulla kaskaiden siritystä. Tämä oli sellainen ympäristö, jossa olisimme halunneet majoittua.
Ja kun pääsimme Agios Sostiksen rantaan, jossa Cameo Island sijaitsee, Zakynthoksen ihanan kirkkaat vedet hurmasivat meidät totaalisesti.
Vielä upeammilta vedet näyttivät Cameo Islandin rannalla. Ahdistus siitä, olimmeko sittenkin valinneet aivan väärän lomakohteen, alkoi hellittää. Juuri tällaisiä upeita rantoja sekä veden kirkkautta ja rauhoittavaa sinisyyttä olimme tulleet hakemaan.
Olimme siis saaneet maistaa jo hieman siitä, mitä Zakynthos voisi meille tarjota. Seuraava päivä kului kuitenkin jälleen uima-altaalla lekotellen. Illalla suuntasimme tällä kertaa kolme kilometriä päinvastaiseen suuntaan kohti rauhallista Kalamakia. Koko pitkän kävelymatkan puhuimme siitä, miten kyllä viihdyimme Zakynthoksella, mutta jotakin tuntui puuttuvan. Pelkkä auringossa makoilu ja kirjan lukeminen ei ollutkaan osoittautunut sellaiseksi euforiaksi, mitä olimme luulleet.
Tajusimme, mikä oli mennyt pieleen. Rennot rantapäivät ja joutenolo ovat mukavia asioita, jos ne ovat aktiivisen reissun välipäiviä. Yksinomaan niiden varaan rakennettu loma sen sijaan saikin meidät levottomiksi. Ensimmäisellä yhteisellä ulkomaanmatkallamme Alanyassa se oli meille toimiva yhdistelmä, mutta ei enää kahdeksan vuotta myöhemmin.
Maaseutumaisesta ja rauhallisesta Kalamakista löysimme taas toisen osan Zakynthosta, jossa olisimme mieluummin majoittuneet Laganaksen sijaan. Lähtöportti-blogin Mika oli majoittunut täällä perheineen, mutta häntä harmitti paikan turistikeskeisyys. Luulin ehkä, että se olisi ollut liian pieni meille, mutta se olisi ollut juuri sopivan rauhallinen ja seesteinen – Laganaksen nähtyämme Kalamakin turistikeskeisyys ei olisi ollut meistä häiritsevää.
Vasta neljäntenä päivänä saimme vähän enemmän äksöniä. Olin varannut meille koko päivän kestävän TUI:n retken Blue Cruise, joka on risteily- ja uimaretki saaren itäpuolta pitkin länsipuolen kuuluisalle Navagio-rannalle. Siellä seisoo kuuluisa laivahylky.
Ensimmäiset pari tuntia seilasimme rauhassa ja nautimme pienestä tuulenvireestä. Kun veneen keula pääsi saaren pohjoispuolelle, merenkäynti muuttui huomattavasti aaltoilevammaksi.
Päästyämme Salakuljettajien lahdelle aallot olivat sen verrat voimakkaat, että Pyry alkoi kärsiä merisairaudesta.
Rannalle laivanhylyn luo pääseminen oli haastavaa korkeista aalloista johtuen. Samasta syystä en uskaltautunut täällä uimaan, vaikka uskomattoman vaaleansininen vesi olisikin muuten houkutellut. Sen väri korostui, koska koko ranta on täynnä vitivalkoisia kiviä.
Onneksi palattuamme Zakynthoksen rauhallisemmalle itäpuolelle aallot jälleen tyyntyivät ja Pyrynkin pahoinvointi laantui. Pääsimme myös uimaan muutamalla häikäisevän kauniilla paikalla ennen paluuta Zakynthoksen satamaan: toinen oli aivan kuuluisien Blue Cavesien lähellä ja toinen Xigia Beachilla.
Risteilypäivän jälkeen meillä oli vielä yksi tutulla unettavalla kaavalla toistuva päivä, mutta juuri silloin se ei meitä haitannut. Nimittäin seuraavana päivänä vuokraisimme auton ja lähtisimme road tripille saaren länsipuolelle.
Ja voi elämä, mikä päivä siitä tulikaan! Ajelimme Zakynthoksen mutkittelevilla ja kapeilla teillä ja ihastelimme joka nurkan takaa avautumia maisemia. Miten vehreä ja kaunis saari se olikaan!
Ajelimme upeilta uimapaikoilta toisille. Ensimmäisenä suuntasimme Porto Limnionasiin, jonka turkoosina kimalteleva vesi hurmasi meidät välittömästi.
Seuraava pysäkkimme oli Stenitis Bay, jossa meidän kanssamme nauttimassa uimavesistä oli vain yksi perhe. Tämä paikka jäi päivältä parhaiten mieleen, sillä sinne pääsy vaati eniten vaivaa, eikä siellä tosiaan ollut juuri ketään. Stenitis Bay tuntui ihanalta salaisuudelta.
Huono ei ollut myöskään päivän kolmas ja viimeinen uimapaikka Porto Vromi, jonka ranta muodostui Xigia Beachin ja Navagio Beachin tapaan auringon kanssa kilpaa säkenöivistä kivistä.
Ennen kotiinpaluuta kävimme vielä ikuistamassa Zakynthoksen kuuluisimman postikorttimaiseman: Salakuljettajien poukaman ylhäältä katsottuna.
Road trip -päivä oli ollut yhdellä sanalla kuvattuna täydellinen. Zakynthos oli näyttänyt meille sellaisia puolia itsestään, jotka olisivat jääneet meiltä täysin pimentoon, jos olisimme taas levyttäneet vaaka-asennossa koko päivän.
Innostuimme saaren kiertelystä niin paljon, että päätimme vuokrata auton vielä viimeisen päivän ajaksi. Tällä kertaa kiersimme saaren itäpuolta, johon verrattuna länsipuoli näyttäytyi jopa villinä. Itä tuntui olevan paljon enemmän täynnä asutusta ja lomakeskittymiä. Häikäisevän kaunista oli sielläkin.
Päivän aloitimme Gerakaksen kauniilta rannalta, joka on tunnettu Carretta carretta -kilpikonnien pesimisalueena. Hiekkapohjaisista rannoista Gerakas oli ylivoimaisesti kaunein näkemämme, Laganas tai Kalamaki eivät painineet samassa sarjassa.
Seuraava rantakohteemme oli Xigia Beach, eli samainen ranta, jolla olimme vierailleet jo aiemmin risteilyn kyydissä. Maisemat matkalla sinne olivat henkeäsalpaavan kauniit. Ja niin uskomattoman erilaisia kuin länsipuolella!
Eikä valkoisten kivien Xigia Beach tietenkään ollut poikkeus Zakynthoksen kauniiden rantojen ja vesistöjen joukossa.
Alkaako jo kyllästyttää tämä rantojen hehkutus? Saisinko esitellä nopeasti vielä yhden, koko viikon reissumme viimeisen rannan? Se oli Makris Gialoksen kivinen ranta. Tämän rannan kivet sattuivat olemaan juuri sen kokoisia, että ne painautuivat vähän ikävästi jalkapohjiin, mutta vesi oli ihanan kutsuvaa.
Huh huh, itsellenikin tulee hiki tätä kirjoittaessa. Toivottavasti joku on jaksanut lukea tänne loppuun saakka, koska tämän enempää en oikein malttanut tiivistää viikon reissuamme, joka parani päivä päivältä. Alun ahdistus muuttui haltioituneeksi ihastukseksi – Zakynthokselle todellakin kannatti matkustaa. Pienellä vaivalla tylsäksi pakettimatkaksi melkein muuttunut loma pelastui ja kasvoi unelmien kesälomaksi.
Mikäli Zakynthos alkoi kiinnostaa, kannattaa pysyä kuulolla, sillä lähiaikoina on luvassa lisää juttua saaresta!
Pidätkö sinä aktiivisesta vai rennommasta lomailutyylistä?
Seuraa Tien päällä -matkablogia Facebookissa | Instagramissa | Blogit.fi-palvelussa | Blogipolku.fi-palvelussa.
Mahtavaa, että viihdyitte Zakynthoksella! Mun olisi pitänyt mainita Laganaksen brittiteinit kunnolla omassa blogipostauksessa, sillä ne kyllä näkyi vahvasti katukuvassa ohi ajaessa, vaikkei koko kylässä pysähdyttykään. Onneksi kuitenkin lähditte kiertelemään saarta ja pääsitte esimerkiksi Gerakaksen rannalle 🙂 Mäkin olen joskus ajatellut kaipaavani lepolomaa, mutta tiedän jo etten malta olla kuin ehkä yhden päivän kerrallaan paikoillani, yleensä en sitäkään 😀
Kyllähän sä mulle jotain yritit vähän varoitella joskus kun puhuttiin tästä livenä, mutta toisaalta silloinhan varaus oli jo tehty. 😀 Jep, ne autopäivät oli kyllä aivan huiketa. Gerakaksesta oon todella iloinen, koska muistan silloin miettineeni, että onko se käymisen arvoinen vai liian samanlainen kuin Laganaksen ja Kalamakin biitsit, mutta sehän pesi ne mennen tullen. Todella ihana ja rento paikka. 🙂 Jep, maks yksi päivä paikoillaan taitaa olla aika hyvä, Jenkeissä oltais mmieluusti oltu Vegasissa kaksikin huilupäivää, mutta toisaalta siellä olikin kaikenlaista iltatekemistä enemmän.
Onhan tuo vesi aivan huikean väristä <3
Mä malttaisin lekotella paikallani enintään yhden päivän, jos sitäkään. Ymmärrän siis paremmin kuin hyvin, että teillä alkoi menojalkaa vipattaa 🙂
No eikö olekin <3 Joo, joskus sitä luulee haluavansa lomalta pelkkää chillailua, mutta lopulta se tuntuu vain ajanhaaskaukselta, varsinkin kun on tuollaisia paikkoja tarjolla pienellä vaivannäöllä. 🙂
Aivan upeita kuvia! Kreikka on minulla edelleen käymättä, mutta jokaisen tällaisen postauksen jälkeen mietin, että sinne. Nuo rannat ja meri näyttävät niin kutsuvilta. Minulla on ehkä sama ongelma kuin teilläkin, turistirysät tai bilepaikat eivät kiinnosta. Ensi keväänä olen menossa elämäni ensimmäiselle all inclusive -lomalle, joten sen jälkeen voin sanoa, onko sellainen lekotteluloma minua varten =D
Zakynthos ei ole ollenkaan huono paikka aloittaa Kreikkaan tutustuminen, ehkä tosiaan kannattaa pysyä Laganaksesta kaukana. 😀 Meri ja rannat olivat siellä tosiaan aivan omaa luokkaansa. <3 Oho, jännä tosiaan nähdä, miten tykästyt all inclusiveen – meille kävi ilmi, että hotellin hintaan kuului myös illallinen (oli meille ensimmäinen kerta näin) joten kerran kävimme siellä syömässä, mutta tunnelma ja ruoka olivat niin mitäänsanomattomia, ettei toisten tarvinnut mennä. Sen perusteella voisin kuvitella, että all inclusive tekisi mut hulluksi, kun aina pitäisi periaatteessa syödä samassa paikassa. Tietysti jos on lapsia, voi olla eri homma ja silloin helppoutta arvostaa enemmän. 🙂
Upeat rannat ja kaunis kirkas vesi tuossa kohteessa!
Laganas taitaa olla yksi niistä tunnetuista biletyskohteista Kreikassa, toivottavasti löydätte seuraavalla kerralla rauhallisen ja viihtyisän kohteen esim. Ateena kaupunkia+merta saattaisi olla hyvä yhdistelmä. Itse olen tänä kesänä yllättynyt siitä kuinka paljon etelä-Espanjassa on turisteja ja paikallisia. Tuntuu ettei missään mahdu liikkumaan ja junassa oli niin täyttä että oli pakko jäädä ovien viereen saunamaiseen tilaan seisomaan. Mutta tulipahan nyt tämäkin nähtyä, Valenciaa ja Kataloniaa lähinnä
Huh huh, voin kuvitella millainen paahde ja turistien paljous Espanjassa on! Valencia ja Katalonia ovat kyllä varmasti todella hienoja kohteita. Espanjassa on paljon paikkoja, joissa tekisi mieli päästä käymään. 🙂 Ja joo, Ateena kiinnostaa kyllä kovasti! Laganaksen bilemaine oli kantautunut jonkin verran korviin, mutta näköjään piti itse silti majoittua siellä ennen kuin uskoi, miten paha bilerysä se on. 😀
Hyvä että saitte loman käännettyä mieleiseksenne! 🙂 Minulla oli kanssa Zakynthos harkinnassa, koska sen rannat ja turkoosit vedet vaikuttivat tosi houkuttelevilta, mutta koska halusin saarihyppelylle ja siinä lähellä ei ollut hirveästi kiinnostavia saaria niin päädyin kuitenkin toisaalle.
Sama juttu täällä että tykkään rannalla rentoilusta, mutta kovin monta päivää putkeen sitä ei jaksa vaan sitten pitää saada jo jotain toimintaa!
Joo, road trip -päivinä meininki oli vaan niin paljon parempaa. 🙂 Saarihyppely Kreikassa olisi kyllä myös nastaa, Santorini on yksi isoimmista unelmistani tietty sillä saralla, mutta kokonaisen loman viettäminen siellä ei tulisi kysymykseen. Zakynthosta kannattaa kyllä harkita joskus uudemman kerran, rannat ja vedet ovat tosiaan juuri niin ihania kuin kuvissakin. <3
Edellisestä Kreikan lomasta onkin jo aikaa. Jostain syystä Kreikka ei ole viime vuosina oikein napannut. Nyt sitä voisi taas harkita. Meillä on sama juttu, että päivä tai pari menee rannalla chillaten, mutta sitten pitää keksiä jo muuta tekemistä. Yleensä aika kivasti löytyy lähikyliin retkiä tai muuta aktiviteettia. Kaunista Zakynthoksessa näyttää olevan 🙂
Mulla on ollut ihan sama, Kreikka ei ole napannut. Vasta kun ajateltiin, mikä olisi mahdollisimman helppo matkakohde, tuntosarvet alkoivat osoitella Kreikan suuntaan. Kaiken kaikkiaan Zakynthos oli onneksi ihana kohde, jota voin kyllä suositella – kunhan pysyy kaukana Laganaksesta. 😉
Ihanan näköisiä biitsejä! Minusta on kyllä tullut ihan samanlainen, etten enää voisi kuvitellakaan, että viettäisin viikon (tai kaksi!) vain hotellin altaalla. Kyllä sitä pitää päästä liikkeelle ja näkemään paikkoja. Kamala ajatuskin, että olisitte käyneet noin upeassa paikassa, mutta ette olisi nähneet siitä mitään.
Joo ne biitsit oli kyllä jotain ihan uskomatonta! Jep, todellakin pitää päästä näkemään paikkoja. Jos oltaisiin levytetty koko viikko tuolla Laganksen biitsillä, koko reissu olisi ollut vähän kuin helmiä sioille. Onneksi päädyttiin autoilemaan edes kahtena päivänä, ne päivät teki lomasta ihan erilaisen. 🙂
Zakynthos on alkanut viime aikoina kiinnostelemaan. Hyvä tietää, ettei Laganakseen ainakaan ota majoitusta. Rantakuvia ei ollut yhtään liikaa, ihanaa, että Zakynthoksella on noin paljon kauniita rantoja.
Joo tuntuu, että Zakynthos on nyt alkanut kiinnostaa suomalaisia, tosin esimerkiksi nyt kuulimme todella vähän suomea koko reissun aikana. Hollantilaisia taas oli hullun paljon! Mutta hyvä, jos rantakuvia ei ollut liikaa, niitä kelpaakin mun mielestä esitellä. 🙂
Zakynthoksen vedet ovat kyllä niin houkuttelevan näköisiä ? joskus olisi ihana käydä, mutta luulen siihen menevän vielä muutama vuosi 🙂 ihanaa, että loma muuttui roadtripin myötä. Auto antaa niin paljon mahdollisuuksia 🙂
Ne oli kyllä jotain ihan uskomatonta ne vedet! <3 Kattelinkin juuri, että mun insta on täynnä vesikuvia, mutta minkäs teet. Jos joskus tie vie Zakynthosille, muistakaa tosiaan vuokrata auto. 🙂
Ihanan kirkasta vettä ja kauniita rantoja! Kreikkaan kutkuttaisi kovasti palata ensi keväänä, olen käynyt vain Santorinilla muutama vuosi sitten ja tykästyin ihanaan kreikkalaiseen ruokaan ja kauniisiin maisemiin. Olen myös levoton matkustaja, joten uskoisin pidempään paikallaan olon aiheuttavan samanlaisia fiiliksiä minullekin. Siinä mielessä joku Kreikan saarihyppely olisi aika unelma, kun kohde vaihtuisi muutaman päivän välein.
Oi Santorini, se oli mun suurin unelma Kreikan saarista, mutta viikon lomalle se oli aivan liian tyyris kohde. Harmittelin tietysti vähän, ettei Zakynthokselta päässyt sinne päiväretkelle, mutta toisaalta Zakynthos oli kyllä kohteena lopulta todella onnistunut. 🙂 Kreikan saarihyppely olisi varmasti aivan mahtava!
Zakynthosta kehutaan kovin mutta saaren kauneus avautuu vasta autoillessa. Hiukan kai sama kuin Lefkaksen osalta. Jos jää vaan lomakeskuksen rannalle jää paljosta paitsi. Hyvä, että löysitte muitakin teille sopivia paikkoja saarelta!
Joo, kyllä ehdottomasti kannatti vuokrata auto, muuten olisi ollut ihan erilainen loma. Lefkaksella en ole käynytkään. Autonvuokrasta tulee meille kyllä uusi normi tästä lähtien, niin paljon enemmän sai lomasta irti siten. 🙂
Heh. Mulla on samanlainen kokemus vuosien takaa Kosista. Halusin jonnekin Kreikan saarelle ja varasin äkkilähdön Kosille, mikä osoittautuikin suureksi discoksi koko mesta. Onneksi teillä oli lomakohteenne ympäristössä noin paljon hienoja paikkoja tarjolla. Noin rannat ovat kerrassaan upeita ja toi turkoosi vesi 🙂 Upeita kuvia muuten.
Kos on tosiaan aikamoinen bailusaari, itse olin siellä yhdeksän vuotta sitten ja silloin se oli juuri sitä, mitä halusin. 😀 Mutta oon tosi iloinen, että löydettiin Zakynthosilta muutakin kuin bilemestoja. Ne rannat ja vedet tekivät kyllä ison vaikutuksen ja siksi suosittelenkin monille Zakynthosia lomakohteena – mutta en Laganasta hotellin sijaintina. 😀
Ihana että rento ja tylsänpuolenen rantalomanne sai upean käänteen ja pääsitte nauttimaan Zakynthoksen todellisesta kauneudesta. Minänin aina haaveilen niistä rennoista rantapäivistä, vaikka todellisuudessa jo yksi tunti rantaelämää riittää :D. Olin tänä kesänä tyttöporukalla Kreikan Pargassa ja kyllä sielläkin ehdottomasti parhaita olivat seikkailupäivät, välillä upeilla patikkapoluilla ja välillä sitten pitemmillä reissuilla. Rantapäivä saattaa parhaimmassa tapauksessa rentouttaa mutta ne loman parhaat muistot syntyvät, kun nostaa ahterinsa sieltä rantatuolista :D.
Kyllä juuri näin! Ei sitä kiikkustuolissakaan muistele niitä päiviä, kun levytti vaakatasossa hotellin uima-altaalla. 😀 Sen tosiaan tajusimme, että rannalla hengailun ympärille rakennettu loma ei ole meitä varten vaan niiden pitää olla sellaisia välipäiviä, kuten meillä oli vaikkapa Jenkki-reissulla. Joka pivä ei jaksa seikkailla, mutta vielä puuduttavampaa on olla joka päivä tekemättä mitään. 🙂 Mukavaa, että sullakin on takana onnistunut Kreikan-loma!
Ihana Kreikka! Ennen muinoin olisin viihtynyt vallan mainiosti uima-altaalla tai rannalla mutta en enää. Nyt kun asun aurinkoisessa maassa en enää halaja aurinkoon. En ota lainkaan aurinkoa ja muutenkin hakeudun aina varjoon. Mutta saari näyttää kauniille ja ehkäpä sieltäkin olisi löytynyt tekemistä viikoksi. Ja lasten takiahan tietenkin rannalla tulee myös käytyä…
Joo meillä sama homma, kymmenen vuotta sitten pelkkä rannalla levyttäminen riitti lomasta ja oli mielekästä, nyt se ei enää toimi. Ja voin todellakin kuvitella, kun asut Kaliforniassa, että aurinkoa alkaa jopa kaihtaa. Sen tason paiste on todella uuvuttavaa, vaikka onkin mukava piristysruiske talvella. Huvittavaa onkin ollut, että kun luulimme pääsevämme Zakynthosilta viilentymään Suomeen, täällä alkoi ihan hullut helteet, jotka vaan jatkuvat ja jatkuvat.
Aivan huikeita maisemia. Onneksi lähditte kiertelemään saarta, muuten olisi jäänyt koko saaresta aivan erilainen kuva!
Jep, aivan ihanat maisemat! 🙂 En voisi olla tyytyväisempi meidän kahteen viimeiseen päivään, jotka oikeastaan pelastivat koko reissun. Ihan väärä kuva olisi jäänyt Zakynthoksesta.