Etelä-Savo Maakuntamatkat Matkakertomukset

Hotelli Järvisydän on symppis vaikkei kaikki suju kuin Strömsössä

Rantasalmi | toukokuu 2018

Seuraa historiallinen kirjoitus: kaksi ja puoli vuotta pystyssä olleen blogini ensimmäinen hotelliarvio. Kunnian saa eteläsavolainen kylpylähotelli Järvisydän. Kirjoitus on varsinainen romaani, koska viikonloppuun mahtui onnistumisten lisäksi myös aimo annos erikoisia sattumuksia.

Kun suunnittelemme lomiamme, emme koskaan tee sitä hotellin perusteella, vaan maan tai kaupungin. Järvisydän on kuitenkin poikkeus säännössä. Hotelliin minua houkutti tietysti se kuuluisa kallioon louhittu kylpylä. Siispä kun tuli aika miettiä siipalle joululahjaa, totesin oivan tilaisuuden ottaa suunnaksi Etelä-Savon Rantasalmen. Samalla voisimme toteuttaa pitkäaikaisen haaveen norppasafarista Linnansaaren kansallispuistossa. Se oli muuten aivan ihana kokemus, lue täältä lisää.

Perillä, mutta missä on ravintola?

Toukokuun toisena viikonloppuna körötimme töiden jälkeen kolmen ja puolen tunnin matkan Järvisydämeen. Oli ollut upea, lämmin kesäinen päivä. (Silloin emme tietenkään tienneet, että vastaavat kelit vain jatkuisivat ja jatkuisivat <3.)

Saavuimme Järvisydämeen hieman yhdeksän jälkeen illalla. Hotellin alueella oli ihastuttavan rauhallista ja hiljaista. Järvi oli aivan tyyni.

Nälkäisinä ja ajomatkasta ryytyneinä raahasimme laukut autosta ulos ja lähdimme kohti vastaanottoa. Ovi ei kuitenkaan auennut ja sisällä oli täysin pimeää. Hätä ei ollut kuitenkaan tämän näköinen: jostain kuului selvästi puheensorinaa. Ovessa oli myös lappu, jossa kerrottiin, että avaimen saisi ravintola Piikatytöstä vastaanoton ollessa kiinni.

Lähdimme siis kyltin osoittamaan suuntaan. Meidän kansamme ravintolaa etsivät sattuimoisin pari paikallista oluenjanoista miestä. Emme kuitenkaan meinanneet löytää ravintolaa – tiedän, kuulostaa hieman oudolta – vaan törmäsimme vieraskielisiin työmiehiin siellä, minne nuolen osoittamana olimme kävelleet. Ilmeisesti sitä kautta normaalisti pääsisi ravintolaan, mutta nyt kulkureitti oli remontissa. Työmiehet eivät osanneet kertoa meille, miten pääsisimme ravintolaan.

Vaelsimme siis takaisin ulos. Oli hämmentävää kuulla selvästi ravintolan sisältä kumpuavat äänet löytämättä kuitenkaan kulkua sinne. Pienen harhailun ja päänrapsutuksien jälkeen törmäsimme muutamiin hotellivieraisiin, jotka osasivat osoittaa meidät oikeaan suuntaan. Hekin olivat kuulemma edellisenä iltana harhailleet pihalla yhtä – no, pihalla. Tarkemmin katsottuna vastaanoton läheisyydessä oli ohjeet, että ravintolaan tulisi käyttää toista sisäänkäyntiä. Vahinko vain, että pois käytöstä olevalle reitille oli paljon selkeämmät opasteet.

Ravintolan löydyttyä meidät otti vastaan nuori mies, joka ihastuttavan leveällä ja äärimmäisen hitaalla savolaisella puheenparrella toivotti meidät tervetulleeksi. Pääsimme pöytään jo selkeästi hiljenneessä ravintolassa.

Ravintola Piikatytössä on haettu keskiaikateemaa – ilmeisesti, koska paikalla on harjoitettu matkailutoimintaa jo 1600-luvulta lähtien – joka kuului musiikissa, näkyi henkilökunnan pukeutumisessa ja erottui menussa. Tilasin alakuappeeksi makulautasen sesongin raaka-aineista, ja voi pojat! Pihalla harhailu unohtui heti, kun maistoi savuahventa, vuohenjuustoa, graavattua lohta ja muita lautasellani lepääviä herkkuja. Piäsyömingiksi valikoitui paistettu Haukiveden kuha varhaisperunoiden ja kevätsipulin kera. Tuntui ihanalta syödä paikallisherkkuja näin kansallisromanttisessa paikassa.

Sananen vielä Piikatytön aamupalasta. Sieltä löytyi monia hotelliaamiaisen klassikoita pekonista kokkeliin ja karjalanpiirakoihin. Toisin kuin monen muun hotellin aamiaisella, Järvisydämen munakokkeli oli sopivan kosteaa ja kuohkeaa eikä kellertäväksi kuivahtanutta. Aamiaiselta löytyi myös tuoreita puolukoita ja tyrnishotteja. Oikein maittava aamiainen siis kaiken kaikkiaan.

Standardhuone on tunnelmallinen

Ilallisen jälkeen laitoimme piikin auki ja päätimme lähteä kohti hotellihuonetta. Me majoituimme halvimmassa huonetyypissä eli standardhuoneessa, jonka sisustus kertoo samaa tarinaa kuin ravintola. On paljon kiveä, puuta ja sängyn päällä muhkea talja.

Katossa roikkuu massiivinen, rautainen kattokruunu, jollaisia näkee usein keskiajalle sijoittuvissa elokuvissa ja sarjoissa. Huoneeseen kuuluu myös oma parveke.

Erityisesti tykkäsin kylpyhuoneen hämärästä sähkökynttilävalaistuksesta, joka on todella kätevä tällaiselle yövessaretkeilijälle kuin minä. Kirkas lamppu oli valitettavasti palanut kylppäristämme peilin puolelta, joten meikkaaminen ei oikein meinannut onnistua vessassa.

Luontopolku – ja taas eksyksissä

Lauantaina käytyämme ihastuttavalla norpparetkellä mieli teki kävellä luonnossa vielä hetki ennen kuin painelisimme Järvikylpylään. Meille kerrottiin, että Järvisydämen luota lähtisi merkitty luontopolku, joka veisi metsään ja näkötornille, josta näkisi järvimaisemaa lintuperspektiivistä. Kävimme pyytämässä vielä neuvot respasta, josta osoitettiin luontopolun alkuun ja käskettin seuraamaan merkkejä.

Merkeiksi paljastuivat keltaiset kyltit, joissa seikkailee knallipäinen hahmo. Alkuun kylttejä näkyi varmaan parinkymmenen metrin välein, kunnes ne tuntuivat katoavan kuin tuhka tuuleen. Samoilimme eri suuntiin ja yritimme löytää seuraavaa kylttiä, mutta sitä ei vain näkynyt. Tuli vähän mielen edellisillan ravintolan etsiminen – tuntui, että etsittävä asia on lähellä, mutta samalla tuli tyhmä olo, kun sinne ei löytänyt.

Päätimme lopulta kävellä löytämäämme hiekkatietä pitkin kohti hotellia. Ja kappas, aloimme taas törmätä knallipäisen hepun naamaan. Vihdoin löysimme myös näkötornin, josta avautuvat maisemat olivat totta vie pienen harhailun arvoisia. Ja se hiljaisuus, miten hiljaista siellä olikaan.

Loppureitin kävelimme metsän keskeltä suoalueen kautta takaisin Järvisydämen alueelle. Reitti tuntui olevan hieman talviteloilla vielä – aivan kuin kesä olisi yllättänyt hotellin, eikä sen kuntoa ja opasteiden sijaintia olisi kukaan käynyt tarkistamassa. Liekö edes kuulunut hotellille se homma, mutta yhtä kaikki reitti olisi kaivannut tarkistuksen talven jäljiltä.

Kylpylän parasta antia on rauhallinen tunnelma ja saunat

Vihdoin oli aika korkata kylpylä eli perimmäinen syy, joka meidät Järvisydämeen oli johdattanut. Järvikylpylän sisäänpääsy ei kuulu yöpymisen hintaan vaan se pitää ostaa erikseen. Sisäänpääsy maksaa 29,9 euroa per henkilö ja oikeuttaa kahden tunnin kylpylävierailuun. Luulen kuitenkin, että kahden tunnin rajoitus koskee vain vilkkaimpia aikoja, ainakaan meitä kukaan ei muistutellut aikarajoituksesta tai tullut ajamaan pois.

Verrattuna moneen suomalaiseen kylpylähotelliin, on Järvikylpylä harvinaisen tyylikäs. Puupaneloinnit ja kivet näyttävät hyvin mietityiltä. Tunnelma kylpylässä oli äärimmäisen seesteinen ja rauhallinen, ehkä siksi, että siellä ei ollut hurjia liukumäkiä tai muita lapsia riehaannuttavia elementtejä. Meidän kanssamme samaan aikaan siellä ei edes tainnut olla lapsiperheitä.

Kylpylän sisäaltaat ovat varsin nopeasti nähty. On keskellä möllöttävä pääallas, jonka ympäri kulkee virtaus. Kivikupolin sisältä löytyy rauhallinen pusutteluluola. Sitten on poreamme, jonka olisin toivonut olevan yhtä huumaavan lämmin kuin Flamingon lämpimimmät altaat. Nyt vesi oli piirun verran liian kylmää siihen, että poreissa olisi voinut todella rentoutua.

Edellä mainittujen altaiden lisäksi sisältä löytyi lastenallas. Järvikylpylän oman sivun mukaan sisällä oli myös kylmävesiallas, mutta en saa itse päähäni, missä kohtaa se oli. Sisäaltaiden lisäksi ulkoa löytyy kaksi järvivesiallasta. Niissä heitimme talviturkin, ja käväisimmepä myös rannan kautta järvessä, joka oli uskomatonta kyllä alle kaksi viikkoa aiemmin ollut jäässä.

Altaita on siis yhteensä kuusi, vaikka esimerkiksi tässä Rantapallon jutussa luvattiin, että kesällä 2017 niitä valmistuisi pelkästään ulos kuusi. Kylpylä on siis vieläkin vähän vaiheessa ainakin noihin visioihin verrattuna.

Vaikka altaita oli odotuksiin nähden vähänlaisesti, saunoja kylpylässä oli sitten ilahduttavan monta. Oli suuri, ehkä eniten perinteistä saunaa muistuttava Uppotukkisauna, jonka löylyt olivat liian kesyt meidän kanssamme saunoneelle miehelle. Meidän mielestämme ne olivat juuri sopivat. Sitten oli hammam, jossa saimme useaan otteeseen makoilla lämpimillä kivipaasilla täysin rauhassa. Enää puuttui joku, joka hankaisi meidät puhtaiksi. Hammamin vieressä oli ihanan rentouttava höyrysauna, josta ei tehnyt mieli pois. Infrapunasaunaa emme testanneet, mutta kävimme vielä Kivisaunassa, joka olisi ehkä voinut kelvata isoa Uppotukkisaunaa paremmin niihin ihoa kirveleviin löylyihin, jota se mies kaipasi.

Allasalueen ja saunojen lisäksi kylpylästä löytyi muutama suolahuone ja erilaisia, rauhallisia lekottelupaikkoja. Yläkerrassa oli baari, josta sai ilmaiseksi vettä ja pieniä naposteltavia suolapähkinöistä hedelmiin. Erittäin miellyttävä lisä. Järvikylpylä olikin erityisen onnistunut juuri tässä mielessä: se tarjosi yksinkertaista, mutta varsin loppuunmietittyä rentoutumista ja ylellisyyttä. Kylpylässä ei ollut mitään kikkailua, vaan perusasiat toimivat erinomaisesti. Muistoissa on vieläkin karmiva, joulukuinen vierailu Tallinnassa Tallink Silja -hotellin kylpylään, jossa lapset uivat samassa altaassa, jossa humalaiset suomalaisturistit sikailivat ja joivat vahvoja drinkkejä. Se oli rentoutumisen irvikuva, kun taas Järvikylpylässä tunnelma oli äärimmäisen onnistunut ja harmoninen.

Vielä yksi yllätys pitää mainita Järvikylpylästä. Sieltä on nimittäin hauska Elämyssuihku, jollaista en ole kokenut missään muualla. Suihkuun kannattaa mennä kahdestaan seuralaisen kanssa. Siellä löytyy viisi erilaista suihkuohjelmaa, joilla pääsee kokemaan esimerkiksi sademetsän ukkosmyrskyn. On varsin hauskaa seistä toisiinsa kietoutuneena, kun yhtäältä suihku ampuu kirvelevän kylmää vettä ja toisaalta samaan aikaan shokkia rauhoittavat lämpimät, höyhenenkevyet pisarat. Ja kaiken taustalla kuuluu ukkosenjyrinää ja valot välkehtivät salaman tavoin.

Yöllinen palohälytys

Ihanan päivän jälkeen odotin innolla viimeistä yötämme Järvisydämessä. Olimmekin uinahtaneet ennen puoltayötä ihanan syvään uneen, joka keskellä yötä räsähti rikki varsin rasittavalla tavalla – oven takaa alkoi kuulua palohälyttimen ujellus. Ei muuta kuin sängystä ylös, vaatteet päälle ja alkukesän yöhön hytisemään. Pyrylle tuli kuulemma armeijamuistot mieleen – minä muistin, miksen ole koskaan halunnut armeijaan. Otin kameran ja puhelimen mukaan varmuuden vuoksi, eihän sitä voinut tietää, olisiko kyseessä ihan oikea tulipalo.

Meidän kanssamme ulkona värjötteli ensin vain yksi pariskunta, mutta pikku hiljaa hotellirakennus tyhjeni laiskasti ulos kävelevistä ihmisistä. Henkilökunta kiirehti paikalle ja yritti saada korvia raastavaa hälytystä pois päältä, muttei onnistunut siinä. Hetken juoksentelun ja selvittelyn jälkeen kävi ilmi, että yhdessä huoneista oli grillattu makkaraa. Tiedä sitten oliko syynä lätkähuuma vai Euroviisu-pettymys, mutta ihan hirveästi sympatiaa tämä päähänpisto ei kyllä meiltä saanut. Ulkona meidän kanssamme ensimmäisenä ollut pariskunta totesikin lakonisesti, että olivat tulleet Järvisydämeen nukkumaan, kotona kun uni on lapsiperheellä vähän kortilla.

Yöllinen makkarasessio ja siitä seurannut palohäytys ei tietenkään ollut hotellin vika, mutta aika kauan tuntui heiltä silti kestävän saada palohälytin hiljaseksi. Eivätkä häiriöt loppuneet siihenkään. Tunti palohälyttimen hiljennyttyä makasin vieläkin valveilla sängyssä, kun oveemme koputettiin ja sisään tultiin omilla avaimilla. Asialla olivat palotarkastajat, joiden täytyi ilmeisesti kolmelta yöllä päästä tutkimaan, olemmeko me vetäneet palohälyttimen irti katosta. Yritimme selittää, ettei hälytys johtunut siitä, vaan jossain ihan toisessa huoneessa tapahtuneesta yöllisestä grillaussessiosta. Viimeissään tässä kohtaa minulla alkoi keittää aika lailla, eivätkä miehet saaneet meiltä kovin lämmintä vastaanottoa. Tuntui uskomattomalta, että tarkistus tehtiin keskellä yötä.

Sekoilun laskun kanssa

Lähtöaamuna olo ei siis ollut mitenkään kovin levollinen hyvin nukutun yön jäljiltä. Oli aika pakata kamat, luovuttaa huone ja juoda vielä viimeinen tyrnishotti.

Olin maksanut etukäteen vain huoneen ja kylpyläliput. Myöhemmin varasin norppasafarin sähköpostilla, ja kaiken muun olimme laittaneet huoneen laskuun. Siksi olikin valtaisa yllätys saada nenän eteen lasku, jossa maksettavaksi tulisivat huone (joka oli siis jo maksettu) ja kaksi kuohuviinipulloa kylpylästä. Poissa loistivat norppasafari ja kaikki illalliset ja lounaat viineineen, jotka olimme syöneet. Jokaisen ravintolassakäynnin jälkeen olimme sanoneet tarjoilijoille, että voisivat laittaa syömiset ja juomiset huoneen laskuun. Aina oli vain nyökätty hajamielisesti, mutta kukaan ei ilmeisesti ollut merkinnyt niitä todella ylös.

Siinä sitten yritin käydä ulkomuistista läpi, mitä olimme syöneet ja juoneet parin päivän aikana. On mielestäni varsin huolestuttavaa, miten huonosti laskutus hoidettiin. Kuinkahan moni vieras vain jättäisi sitten kertomatta, mitä kaikkea laskulla oikein onkaan? Jotenkin toivoisi, että henkilökunnalle teroitettaisiin, miten tärkeää laskulle laittaminen heti on. Järvisydän on paikkana niin sympaattinen, ettei toivoisi tuollaisen huolimattomuuden aiheuttavan pitkässä juoksussa taloudellisia tappioita.

***

Yllättävän paljon tosiaan mahtui yhteen viikonloppuun, niin ihanan rentouttavia hetkiä kuin puhdasta sekoilua ja ärsytystä. Jotain Järvisydän kuitenkin tekee selvästi oikein, sillä monessa muussa paikassa vastaavat asiat olisivat voineet vaikuttaa siten, ettei paikkaa haluaisi suositella. Järvisydämen kohdalla asia ei ole niin, suosittelisin silti kaikille viikonloppua tai viikkoa siellä. Paikka on kaunis, luonto ympärillä upeaa ja tälle perheyritykselle toivoisi menestystä tuleville vuosille.

Hinnat verkkokaupasta ostettuna 19.12.2017:

Kahden hengen standardhuone kahdeksi yöksi: 280 euroa.
Sisäänpääsy Järvikylpylään x 2: 54 euroa

Oletko käynyt Järvisydämessä?

Seuraa Tien päällä -matkablogia Facebookissa | Instagramissa | Blogit.fi-palvelussa | Blogipolku.fi-palvelussa.

Saatat myös pitää...

28 kommentti

  1. Siis eikä! Mä olen himoinnut tuota kylpylää juuri kuvien ja miljöön takia monta kertaa. Ainoastaan aikatauluongelmat (tahtoo tuonne ilman lapsia) on vielä estänyt painamasta varausnappulaa. Minulle kuitenkin palveluiden toimivuus ja asiakaspalvelu on niin tärkeää, että siinä ei hulppeat puitteet auta, jos homma lirisee. Ei ole meidän paikka ilmiselvästikään tuo, vielä.

    Harmi. Todella harmi.

    1. Niin, jotenkin tekisi mieli silti suositella tätä, mutta toki jos haluaa, että kaikki sujuu just eikä melkein, yllätyksiä voi tosiaan olla luvassa. Asiakaspalvelussa ei sinänsä ollut mitään vikaa, mutta ei se myöskään noussut mitenkään erikoisesti esiin. Ehkä sitten muutaman vuoden päästä ovat saaneet hommaa vähän paremmin kasaan ja vauhtiin, jolloin tekin voisitte hyvillä mielin lähteä sinne pariskuntamatkalle, koska siihen se sopii kyllä hirmu hyvin! 🙂

  2. Siis aivan ihanan näköinen paikka mutta voi apua palvelun ja sähläilyjen osalta. Toivottavasti saavat tuon puolen kuntoon, sillä potentiaalia paikalla selvästi on. Mä rakastan myös lämpimiä porekylpyjä, joten kylmä poreallasvesi on aika nou nou. Laitan kyllä paikan ylös, mutta palvelun taso kyllä mietityttää sillä palvelua juurikin arvostamme ja hermo palaa, jos se ei toimi 🙂

    1. Joo siis olivathan ne altaat ihan mukavan lämpimiä, mutta ei sellaisia, että olisi tarjennnut kauan kököttää paikoillaan, mikä on mielestäni porealtaassa se juttu. 🙂 Uskon kyllä, että mitä pidempään paikka on pystyssä, myös parantaa juoksuaan. Suosittelisin silti paikkaa ihan mielelläni, siinä on paljon hyvää.

  3. Nuo altaat kyllä houkuttelee ulkonäöllään. Olen joskus aiemminkin törmännyt tähän kylpylään jossain jutussa, hyvä kun se tämän postauksesi myötä palautui muistiin! Ehkä odottelen kuitenkin vielä hetken, jotta palvelu hioutuu sujuvaksi. Tuollainen palohälytyshän on tietty silkkaa huonoa tuuria, eikä varmaan jokaisen matkaajan kohdalle satu. 🙂

    1. Joo, Järvisydämestä oli aika monessa paikassa juttua varsinkin viime vuoden puolella juuri tuon kylpylän takia. Onhan se kyllä hieno! 🙂 Niin, aika vaikea sanoa, oliko meillä vain jotenkin huono tuuri palvelun toimivuuden suhteen vai onko tuo alkukankeutta, joka hioutuu pois kun vuodet vierivät. Voihan se olla, että suurimmalla osalla ei ole tällaisia ongelmia ollut. Palohälytys ei tosiaan ollut heidän vikansa, mutta palohälyttimien tarkastus hoidettiin varsin tökerösti.

  4. Olen haaveillut, että joskus kävisin tässä kylpylässä. Mutta mutta… aikamoista sekoilua. Ja muutenkin, entisenä kylpyläntyöntekijänä kyllä hinta kahden tunnin pulikoinnista tuntuu aika kovalta. Minulla olisi myös keittänyt jos joku tulisi yöllä huoneeseeni. Tarkastuksen ehkä vielä ymmärtäisin mutta omilla avaimilla ei voi mennä asiakkaan huoneeseen!!! Siis eivätkö he odottaneet että te avaatte oven? Aika törkeää! Muuten ihanan näköinen paikka.

    1. Niin, onhan se suht tyyris, tosin kalliimpi Flamingo taitaa olla, jos oikein muistan. Siellä ei toki aikarajoituksia ole. Palotarkastajat tosiaan koputtivat oveen, huusin sängystä käsin närkästyneenä ”Mitä!”, jonka jälkeen tulivat sisään. En tiedä mitkä ohjeistukset heillä oli, mutta mielestäni palohälyttimet olisi ehdottomasti kannattanut tarkastaa päivänvalossa. Kun on ensin herätetty hälytyksellä ja sen jälkeen tunnin päästä tullaan sisään huoneeseen, ei tosiaan huumorintajua oikein riitä.

  5. Tuo on ihan standardi nykyään, ettei hotelliin kävellä minnekään front deskille, vaan joutuu soittelemaan ja kiertelemään. Ei ole kiva. Muutenkin kaikki oli hoidettu vähän savolaisella tavalla. Täytyy sanoa, että kaiken tuon jälkeen minulla olisi ollut iso kiusaus pistää kaikki mässyt Järvisydämen piikkiin. No, oikeammin brankkarit ja makkarat eivät olleet hotellin vika. Joissain hostelleissa tuollaisesta tyrimisestä (turhan palohälytyksen aiheuttamisesta) seuraa jälkikäteen iso lasku.
    Kaiken koetun jälkeen vähän huono hinta/laatu -suhde, mikä on sääli, sillä se voisi olla niin paljon parempi helposti.

    1. Ravintolankin aukioloajat olivat nettisivun mukaan kymmeneen illalla, ja kysyinkin henksulta, miten oman huoneen saa kympin jälkeen. Kuulemma siinä tapauksessa soittaisivat ja jättäisivät avaimen johonkin postilaatikkoon ulos. Respan sulkeutumisen toki ymmärtää, varmaan kuitenkin loppupeleissä aika vähän liikennettä illemmalla. Jep, ymmärrän että kiusaus olisi ollut suuri syödä Järvisydämen piikkiin, itse ajattelin kuitenkin, että haluan auttaa paikkaa huomaamaan tällaisiä rookie-virheitä mitä meidän laskutuksen kanssa kävi.

  6. Missähän tynnyrissä olen ollut kun en tällaisesta paikasta ollut ennen kuullut. Aivan ihastuttava miljöö, mutta kamalasti pieniä kömmähdyksiä mahtui yhteen viikonloppuun.

    1. Järvisydän oli tosiaan aika paljon esillä viime vuonna ja monessa paikassa. Kieltämättä kömmähdysten määrä yllätti kokonaisuudessa, vaikka siliti jäimme mielestäni plussan puolelle. 🙂 Vielä kun kaikki olisi toiminut täydellisesti, niin avot!

  7. Mä olen myös miettinyt Järvisydäntä tositarkoituksella kotimaan kohteeksi. Näyttää ja vaikuttaa niin lupaavalta, mutta harmillista kyllä, tämän jutun jälkeen ei ehkä kuitenkaan tee mieli laittaa rahojaan keskeneräisyyksiin. Vaikka kyllähän tuo kylpylän puoli aika mukavalta kuulostaa. Vähän jäi mietityttämään aikarajoitus. Voiko tosiaan olla, että joku tulee hätyyttelemään kahden tunnin jälkeen poi?. Tuntuu oudolta….

    1. No meitä ei tosiaan ainakaan tultu hätistelemään pois, eikä kukaan aikarajasta mitään puhunut kassalla. En sitten tiedä, onko se laitettu ikään kuin varmuuden vuoksi ja kiltit suomalaiset noudattavat sitä kuitenkin? 🙂 Ehkäpä jo vuoden päästä paikassa on eri meininki, tai sitten meillä oli vain huono tuuri ja paljon sattumuksia.

  8. Me itse asiassa haluttiin yöpyä täällä tulevalla Suomen matkalla mutta olikin jo loppuunmyyty sille viikonlopulle. Ihanalta kuulostaa, ja varmaan vielä joskus tulee käytyäkin, mutta voi apua mitä sekoilua! Olis kyllä alkanut keittää minullakin ja aika pahasti jos tuon palohälytyksen jälkeen vielä joku rynnii sisään ilman lupaa keskellä yötä!

    1. Joo mulla ei kyllä todellakaan riittänyt huumorintajua enää siinä vaiheessa, kun tulivat sisään keskellä yötä. Tosiaan, kaikesta huolimatta melkeinpä tekee mieli suositella, mutta tosiaan silloin kannattaa olla avoimin mielin, että siellä voi sattua ja tapahtua kaikenlaista, eikä kaikki välttämättä suju ihan kympillä. Mutta miljöö on ihana ja paikka muuten tosi symppis. 🙂

  9. Kyoppo says:

    Se Järvisydämen Elämyssuihku on nimetty vuonna 2010 heinäkuun 30 päivänä, tai siis yöllä, itä- suomessa raivonneen Asta myrskyn mukaan. Myrskyä edeltävä viikko oli kyllä hyvinkin trooppinen ja myrskyn syöksyvirtaukset tuottivat valtavaa totaalista tuhoa niillä kohdilla johon osuivat. Mm Rantasalmella… Suihkun terävyys ( voimakas virtaus) kuvannee pienessä mittakaavassa näitä syöksyvirtauksia..

    1. Aijaa, en tiennytkään! Kiinnostavia faktoja! Muistan itse vain hämärästi ne kesämyrskyt, muistan tuolta kesältä vain sen ihanan lämmön, joka hiveli melkein koko ajan. Kiitos tästä tietoiskusta. 🙂

  10. Tää oli huvittava lukea sillä ollaan juuri mennossa taas kerran kokeilemaan onnea sinne 🙂 Oltiin viime jouluna sviteissä eikä meillekaa kaikki sujui kuten piti… muistan myös toi laskutus sekkailu… Minulla oli aivan sama fiillis että upea näköinen paikka jonka olisin niin halunut suositella mutta kun ei omalla kokemuksella voinut… Ehkä olin lähdön aikana niin vihainen että saatiin kiva lahjakortti hyvityksenä. Sen tehtiin oikein niin kuin pitikin. Ja nyt juuri varasin meill viikonloppu siellä, tosiaan ennen joulua! En ota riskiä ja jouluna mennään turvalliseen tuttuun Imatran kylpylään 🙂 Nyt jänitetään ja laitetaan peukut pystyyn että tämä vierailu sujuu mallikkaasti!

    1. Voi harmi, teilläkin sellaisia kokemuksia? Mutta toivottavasti nyt toisella kertaa homma sujuu paremmin. 🙂 On se siis kyllä niin upea paikka, että tekisi kyllä kovasti joskus mieli mennä uusiksi. Mutta kieltämättä nyt varsinkin kun kuulin, että muillakin on ollut samanlaista sekoilua niin se voi olla vähän riskaabelia. Imatran kylpylä on mulle vielä tuntematon, mutta tällaisena kylpyläihmisenä täytyy kyllä se käydä vielä joku päivä kokeilemassa. 🙂 Mäkin pidän peukkuja pystyssä, että teillä sujuu kaikki hyvin Järvisydämessä toisella kertaa!

  11. Tuire says:

    Olimme Järvisydämessä syyskuussa kaksi päivää ja kaikki sujui todella hyvin. Meillä ei ollut mitään ongelmia. Olin varannut etukäteen hoidon ja mieheni oli sillä aikaa kylpylässä, kaiken kaikkiaan varmaan kolme tuntia. Aivan ihana paikka. Olemme menossa uudelleen huhtikuun lopussa ja odotan innolla sitä matkaa.

    1. Kiva kuulla! Varmasti suurimmalla osalla vierailu sujuukin oikein mallikkaasti, ja vaikkei meillä kaikki mennyt nappiin, voisin silti mennä uusiksi. On se paikkana sen verran ihana. 🙂

  12. Sanna says:

    Moikka Sonja! Oliko näköalapaikalle pitkä matka ja millaista tietä? Mietin pääseekö lasten kanssa tai lasten rattailla? 😅

    1. Moi Sanna! Mehän tosiaan mentiin näkötorniin vähän erikoista reittiä, mutta oman muistikuvan mukaan sinne pääsee myös sitä isompaa hiekkatietä pitkin, jolloin lastenrattaiden pitäisi olla varmasti ihan ok! 🙂 Teinä tarkistaisin vielä respasta, että olihan se näin. Kovin kaukana se ei kyllä ollut, maksimissaan kilsan päässä hotellilta, arvioisin. Hiekkatieltä mennään tietysti jonkin aikaa metsässä ennen kuin torni tulee vastaan, joten siellä tietysti voi olla vähän haasteita rattaiden kanssa. En muista, että siellä olisi ollut vaikkapa pitkospuita vaan metsäpolku. Ihanaa lomaa Järvisydämeen!

  13. Pauliina Järvelä says:

    Se poreallasvesi on nykyään jotain 35-asteista. Niin kylmää, etten tarennut olla altaassa, kun tulin saunasta. Meillä ei huone lämminnyt ja wc:ssä oli viemärivika, haju oli kuvottava. Viikko mennyt, emmekä ole saaneet vastausta reklamaatioomme. Kovasti odotin Järvisydän-reissuamme, toisten en sinne mene.

    1. Voi harmi, että teillä meni reissu kylpylän ja huoneen osalta pieleen. :/ En muista itse, paljon porealtaassa oli asteita, mutta muistan kyllä, että liian kylmältä se tuntui juurikin saunasta tulleena. Se on harmi, koska porealtaaseen haluaa vain uppoutua lillumaan. Ymmärrän kyllä, että reissu oli teille pettymys, toivottavasti vastaavat pian reklamaatioon!

  14. Mimmi says:

    Me (alle 30v pariskunta) olimme heinäkuussa 2019 maisemasviitissä, joka oli ihan uusi ja upea. Toki rakennustyömaata oli ympärillä, mutta se ei meitä häirinnyt. Kuitenkin palvelu niin respassa, ravintolassa kuin kylpylässäkin oli huonoa. Tai ainakaan ei vastannut odotuksia. Sanottiin kyllä kiitos ja ole hyvä, mutta ei katsottu silmiin tai reagoitu kehuihimme miljööstä tai small talkiin (enkä nyt tarkoita sellaista eläkeläisten elämäkertavuodatusta). Jotenkin asiakkaan henkilökohtainen huomioon ottaminen jätti kylmäksi ja nimenomaan palvelun heikko taso laski kokemusta aivan upeasta ympäristöstä.

    Laitoin reissun jälkeen palautetta asiasta sähköpostilla, mutta minulle ei koskaan vastattu.

    Suunnittelemme pitävämme häät perhepiirissä ja kuitenkin houkuttaisi pitää ne Järvisydämessä juuri upean miljöön takia, mutta nyt muidenkin kokemuksia luettuani 2017 alkaen vaikuttaa siltä, ettei siellä ole otettu mistään opiksi (vaikka tripadvisorissa niin kommentoivatkin kritiikkeihin). En haluaisi sähellyksen ja huonon palvelun pilaavaan päiväämme. Häissä mikään erinomaista luksuskohtelua vähempi ei riitä, ja koskee myös vieraiden palvelua.

    1. Harmi, ettei Järvisydän vastannut teidänkään odotuksia palvelun suhteen. Meillä tosin oli ensimmäisenä iltana ravintolassa leppoisa nuori mies tarjoilijana ja hänen kanssaan tuli kyllä jutusteltua jonkin verran. Mutta ei palvelun taso kyllä ollut mitenkään häikäisevää omastakaan mielestä.

      Häille Järvisydän olisi kyllä upe miljöö. Tahtoisin uskoa, että noin tärkeät tapahtumat he ottavat sen verran vakavasti, että kaikki menee hyvin. Mutta toisaalta jos kaikki ei mennyt ihan nappiin nyt ensimmäisellä vierailulla, tuskin haluatte tietenkään ottaa samaa riskiä häitten suhteen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *