Miksi mennä Lappeenrantaan, jos voi mennä Tukholmaan?
Näin olen ajatellut aika pitkään. Suomi ei ole kiinnostanut matkailumaana.
Pikku hiljaa tämän matkablogin myötä olen kuitenkin alkanut nähdä kotimaani ihan uudessa valossa.
Kotikaupunkini Helsinki on nykyään täynnä jännittäviä uusia ravintoloita, museoita ja terasseja kuten Löyly ja pian valmistuva Allas.
Tampereella olen aina viihtynyt, ja pian se tulee minulle entistä tutummaksi, kun muutan yhdeksäksi kuukaudeksi Orivedelle (tästä lisää myöhemmin).
Turussa on myös aina oma, minua viehättävä tunnelmansa.
Porvooseen olemme rakastuneet puolisoni kanssa niin, että haaveilemme sinne muuttamisesta.
Ja entä se kerta, kun uiskentelimme alasti Nuuksiossa ja hörpimme kallioilla punaviiniä suoraan pullon suusta?
Viikko sitten lomailimme seitsemän päivän ajan Kainuussa. Yömme vietimme Katinkullassa, miinus se yksi ikimuistoinen yö karhukojussa, josta kirjoitan kohta.
Kävin myös Hiidenportin kansallispuistossa ja ihailemassa Vuokatin alppimaisia vaaroja. Mitä maisemia meillä onkaan!
Vielä kymmenen vuotta sitten kävin vanhempieni mukana Lapissa hiihtämässä joka talvi. Silloin minua ahdisti, koska olin ”eläkeläisten ympäröimä”. Nyt 26-vuotiaana kaipaan Lappiin jälleen.
Aionkin siis ottaa blogini toiseksi haasteeksi Suomen maakuntien bongailun. Siinä samalla, kun tavoittelen viittäkymmentä maata Suomen ulkopuolella, käyn etsimässä kotimaan helmiä. Kerään niitä oman sivun alle sitä mukaa, kun matkoja tulee tehtyä.
En ole esimerkiksi koskaan käynyt Ahvenanmaalla, vaikka toinen puoleni sukua tulee Föglöstä. Unelmoin myös palaamisesta Kolille, jossa kävin rippikoulun vuonna 2005. Silloin jylhät maisemat jäivät auttamatta tunne-elämän kuohujen varjoon.
On ollut innostavaa lukea muiden kirjoittamia juttuja Suomi-matkailusta – täällä moni on huomannut, että meillä on ainutlaatuisia matkakohteita ihan käden ulottuvilla. Se innostus on myös tarttunut minuun. Kiitos siitä!
Mikä on sinun lempilomapaikkasi Suomessa?
Piditkö lukemastasi?
Seuraa FIFTYFIFTY-blogia Facebookissa | Instagramissa | Blogit.fi-palvelussa | Blogipolku.fi-palvelussa.
Tää on kyllä totta! 🙂 Mua ei kiinnosta Kainuun alapuolella kyllä oikeastaan mikään, mutta siitä ylöspäin kyllä. Lapissa olin ekaa kertaa kunnolal viime keväänä ja lähtisin vaikka heti uudestaan. Tai no Ahvenanmaa kiinnostaa, hehe. 😛 Ja Porvoo tuttu paikka mullekin. 🙂
Ahvenanmaa olisi kyllä niin upea, myös Hanko ja Kemiön saaristo. Kyllä täällä nähtävää riittää, jos tajuaa katsoa! 🙂 Lappiin olisi kyllä niin ihana päästä pitkästä aikaa. Porvoo tuntuu olevan monella sellainen kerran kesässä -kohde.
Vähän samanlaisia juttuja olen pohtinut viimeaikoina itsekin. Olen reissaillut nyt vajaan kuukauden Jenkeissä ja kierrellyt toinen toistaan upeampia luonnonpuistoja. Samalla olen kuitenkin pohtinut, että on se nyt kumma, että Suomessa olen vieraillut vissiinkin yhdessä niistä lukuisista kansallispuistoistamme – ja tietenkin siinä lähimmässä eli Nuuksiossa.
Rakastan ulkomaanreissuja enkä ikinä luopuisi niistä, mutta jotenkin silmät ovat auenneet viime aikoina enemmän myös sille, että kotimaassakin olisi paljon enemmän matkailumahdollisuuksia kuin mitä olen osannut hyödyntää. Ja mikäs sen parempaa, koska vähän veikkaan että tulevaisuudessa reissuja on sitten vieläkin enemmän, kun voi pyöriä myös siellä kotimaan kamaralla 🙂
Niinpä, ne on nimenomaan etupäässä ne kaikki luontomatkailun mahdollisuudet, jotka Suomessa kiinnostaa. 🙂 Ja niitähän Suomessa riittää vaikka millä mitalla. Sitten toisaalta eri kaupungitkin kiinnostaa senkin takia, että oon asunut Suomessa vain Keravalla ja Helsingissä. Vähän kiinnostaa, millaista se arki on Uusimaan ulkopuolella.
Mä en lapsena pahemmin päässyt ulkomaille, reissattiin enempi kotimaassa. Se on vähän jäänyt päälle: mietin nykyäänkin enempi Suomi-lomia kuin kauemmas lähtöä, kun täällähän on vaikka mitä. Lappiin haluaisin pitkästä aikaa ja Ahvenanmaakin houkuttelisi, kun siellä olen käynyt vain kerran.
Ihan mahtavaa, että Suomi-lomat inspiroi. Oot niin oikeassa, että täältä löytyy vaikka mitä. Varsinkin kesäisin Suomi on ihan mun lempipaikka. 🙂 Kuitenkin marraskuussa toivoisin yleensä olevani melkein missä vain muualla. Mutta toisaalta marraskuun Suomessa voi julistaa rentoutumiskuukaudeksi: ei tarvitse potea huonoa omaatuntoa jos on vaan kotosalla ja ottaa rauhallisesti.
Hyvä hyvä! Tulen olemaan kuulolla 🙂
Kävin kesällä Kuusamon lisäksi myös Ahvenanmaalla, muutama kiva kohde odottaa blogijuttuaan.
Ahvenanmaa on mulle vielä valloittamatonta maaperää, odotan innolla niitä juttuja! 🙂 Musta on myös kivaa, miten innoissaan matkabloggaajat tuntuvat olevan kotimaanmatkailussa!