Tonnilla elelee jo mukavasti – budjetti Baltiaan

Tämä on ensimmäinen tekemäni budjettipostaus, ja olen yrittänyt parhaani mukaan olla mahdollisimman tarkka, vaikka teki mieli heittäytyä suurpiirteiseksi. Jos siis tuntuu, että tiedoista jää uupumaan jotain, kysy ihmeessä!

Ihan eurolleen en ole laskenut, kuinka paljon rahaa yhdeksän päivän reissuumme kului, mutta tässä tiivistetysti yhden ihmisen kulut:

• Majoitus: 352 euroa
• Käteisnostot: Suomessa 300 + Vilnassa 200 + Nidassa 200 = 700 euroa
• Laivamatka Helsinki-Tallinna-Helsinki: 75 euroa
• Diesel: ~55 euroa + ~65 euroa = ~120 euroa (Liettuassa dieselin litrahinta oli vähän alle euron, Latviassa vähän yli. Matkamme ajoittui siis päivämäärille 2.7.-11.7.)
• Ajoneuvon maastavientilupa: 30 euroa

YHTEENSÄ: ~1277 euroa / per henkilö

Kannattaa muistaa, että tuo 700 euroa käteistä menivät ruokaan, juomiin, mahdollisiin pääsylippuihin ja tippeihin (Baltiassa ei ole pakko tipata), skootterivuokraan ynnä muihin juokseviin kuluihin. Me söimme aina superhalvoista huoltsikkaravintoloista fine dining -ravintoloihin. Me myös majoituimme varsin mukavasti hotelleissa ja guest houseissa.

Paljon halvemmallakin voi Baltiassa päästä, mutta noin tuhannella eurolla matkustaa mukavasti yli viikon reissulla. Budjettia voi rukata mielensä mukaan majoittumalla halvemmin, syömällä halvemmin ja niin edelleen.

Erittelen nyt vähän tarkemmin, mitä ruoka ja majoitus maksoi missäkin. Aloitetaanpa halvimmasta kohteestamme.

Liettua

Ruoka

Liettuan alhainen hintataso selvisi meille heti ensimmäisellä huoltoasemalla, jolla söimme: pääruokien hinnat vaihtelivat kahdesta eurosta kuuten euroon. Plus-miinus kymmenen euron hintaan syö myös Vilnassa.

Valitettavasti halvimman hintatason maassa asiakaspalvelun laatu oli selvästi huonointa. Tarjoilijat olivat usein töykeitä ja ruokien saapumisessa kesti kauan. Erityisen pettyneitä olimme vilnalaisen Forest-ravintolan asiakaspalveluun. Sen sijaan Felicie oli ihana poikkeus, jossa palvelu oli ystävällistä.

Kuurin kynnäällä ruoka oli piirun verran kalliimpaa kuin Vilnassa. Esimerkiksi annos grillattu tonnikalaa maksoi 16 euroa. Hinta oli kuitenkin ilo maksaa, sillä ravintolassa saimme liettuassa toisen – ja viimeisen – kerran hyvää palvelua. Ravintolan nimi on painunut unholaan, mutta se löytyy Taikos gatvelta, lähellä Nidan turisti-infoa.

Majoitus

Vilnassa majoituimme todella halvasti: majapaikkamme Guoda Aparmentissa Sv. Stepono gatvella maksoi 20 euroa yöltä per henkilö. Hintaan ei sisältynyt aamiaista, mutta sijainti oli loistava ja auton sai turvallisesti sisäpihalle säilöön. Nidassa majoitus maksoi tuplaten, 42,5 euroa yöltä. Naglis-nimisen majapaikan ihastuttava omistajapariskunta teki myös maukkaan aamiaisen lisähintaan.

Latvia

Ruoka

Latviassa hinnat ovat Liettuaa korkeammalla, mutta suomalaiselle edelleen melko edulliset.

Pääruuan ja oluen saa helposti alle kahdellakympillä, erittäin hyvin syö 20-25 eurolla. Palvelukin on aivan ensiluokkalaista, mikä tuntui Jürmalassa mukavalta Liettuan jälkeen.

Riiassa on meneillään innostava New Nordic Cuisine fine dining -ruokatrendi. Me testasimme Restaurant 3 -nimisen paikan (juttu tulossa myöhemmin), jossa viiden ruokalajin menun saa 39 eurolla, seitsemän 49 eurolla. Hinta on kohtuullinen, mutta suuriruokaiselle saattaa jäädä silti ärsyttävä pikkunälkä.

Jürmalassa söimme pääkadulla sijaitsevassa Lighthousessa, jossa oli melkein Suomen hinnat. Hyvä palvelu ja hyvä ruoka kuitenkin tekivät paikasta suositeltavan.

Cēsiksessä söimme lounasta erittäin tyylikkäässä ravintolassa Izsalkušais Jānis. Se oli sinänsä hauska löytö, sillä Cēsis on yleisilmeeltään aika rähjäinen, mistä tämä ravintola oli todella kaukana. Myös täällä hinnat olivat Suomen hintoja alhaisemmat.

Majoitus

Majoituspaikkamme Latviassa olivat koko reissun mukavimmat. Riiassa yövyimme neljän tähden Wellton Riga Hotel & Spassa, joka sijaitsi aivan vanhankaupungin keskustassa. Hotellilla oli myös oma, vartioitu parkkipaikka, jonne auton sai jättää turvallisesti 15 euron vuorokausihintaan. Itse hotelli aamiaisineen maksoi 44 euroa yöltä per henkilö. Suosittelen paikkaa lämpimästi. Sateisella ilmalla hotellin keskeinen sijainti ja kylpylä saunaosastoineen teki Riian-visiitistä todella miellyttävän.

Jürmalassa majoituimme kaikista kalleimmin: 63 euroa yhdeltä yöltä per henkilö. Silti suosittelen majoittumista Sea Breathessa, joka on paikallisen perheen vierasrakennus. Rakennuksessa on keittiö, sauna ja kylpyhuone ja valtava yläparvi. Tilaa on ainakin neljälle nukkujalle.

Perheen uima-allas on käytössä, ja isäntäväki on todella innostunut vieraista. Me istuimme heidän kanssaan puutarhassa myöhään yöhön olutta siemaillen. Ilta oli yksi koko reissumme mukavimmista.

Viro

Ruoka

Viron ja Latvian ruuan hinnoissa en havainnut hirveän suuria eroja. Me emme syöneet kovinkaan hienosti Virossa, joten luultavasti maksoimme ruuasta enemmän Latviassa.

Tartossa söimme Restoran Balkanissa, jossa pääruokaa syö Suomen lounashinnoin. Pärnussa sama homma. Siellä söimme lounaaksi grilliruokaa Kuningalla perinteikkäässä ravintolassa, jonka nimeä en valitettavasti löydä edes Googlesta. Illalla söimme baariruokaa Nikolaissa.

Vaikka palvelu Virossa oli oikein hyvää, jäivät nämä ruokapaikat auttamatta esimerkiksi Latviassa kokemiemme varjoon.

Majoitus

Virossa majoituimme halvoissa hotelleissa. Tartossa valitsimme Hansa-hotellin, joka oli aika mainio metsästystyyliin sisustettu paikka. Se maksoi yhdeltä yöltä 37 euroa per naama. Puutteita kuitenkin oli: huoneessamme suriseva ilmastointi oli niin kaukana sängystä, ettei se viilentänyt harvinaisen kuumana heinäkuun yönä. Aamiainenkin jätti toivomisen varaa lämmössä hikeentyneine juustoineen.

Pärnussa yövyimme niin ikään vaatimattomassa hotellissa. Hotelli Green Villa oli siisti ja yö maksoi 39 euroa per naama.

Hinta tuntuu suhteellisen suurelta, kun sitä vertaa Wellton Riga Hotel & Spahan, joka oli kuitenkin huomattavasti tasokkaampi hotelli, mutta vain reilu kolme euroa kalliimpi yöltä.

Green Villan pisteitä laski myös aamupalasekoilu: meistä vain toinen halusi aamupalaa, toinen halusi tulla vain kahville. Tämä tuntui aiheuttavan erikoista päänvaivaa hotellin henkilökunnalle, joka laskee aamiaisvieraat. Vihdoin he tajusivat, että voisivat jättää laskematta kahvinjuojan, mutta asian hoksaamiseen tarvittiin mielestämme vähän liian kauan aikaa.

Toivottavasti tästä on apua teille muille road trippiä suunnitteleville!

Piditkö lukemastasi?

Seuraa FIFTYFIFTY-blogia Facebookissa | Instagramissa | Blogit.fi-palvelussa | Blogipolku.fi-palvelussa.