Vaihdossa tapahtuu joskus ikäviäkin asioita

Lähdetään liikkeelle siitä, että opiskelijavaihtoni Hollannissa Utrechtissa oli tietyllä tapaa varmasti elämäni parasta aikaa. Se oli sosiaalisesti äärettömän vilkasta aikaa, mutta samalla yksiä henkisesti raskaimmista.

Ajattelin kirjoittaa näistä vaihdon vähemmän mukavista puolista, sillä niistä olen harvemmin myös lukenut. Missään nimessä en sano, että vaihtoon ei pitäisi lähteä – päinvastoin! Vaihto on kuitenkin erikoislaatuista aikaa, jolloin ihminen käyttäytyy ja ajattelee – ainakin oman kokemukseni mukaan – monesti hyvin toisella tavalla kuin kotiympäristössään.

Kaikki listaamani asiat ovat tosia, minun tai ystävieni kokemia asioita vaihtoajalta. On hyvä muistaa, että asioiden negatiivisuus on subjektiivista eli vaikka kirjoitan näistä ”ikävien” asioiden listana, ei se tarkoita sitä, etteikö joku voisi kokea ne myös positiivisina. Nyt asiaan!

Vaihtari ja parisuhde

• Vaihdossa petetään paljon. Jos lähdetään siitä tosiasiasta liikkeelle, että pettäminen on muutenkin parisuhteissa suhteellisen yleistä, kasvaa riski pettämiseen vaihdossa aika moninkertaisesti. Opiskelijabileitä järjestetään useita kertoja viikossa, alkoholinkulutus on monesti todella runsasta. Jatkuvasti tavataan uusia ja kiinnostavia ihmisiä. Ehkä kuitenkin selkein syy pettämiseen on ympäristön totaalinen muutos. Suomessa odottava seurustelukumppani voi tuntua kovin kaukaiselta, kun oma arki on vauhdikasta vaihtarikuplaa. Vaihdossa monilla on muutenkin todella vapaamielinen mentaliteetti, sillä kaiken vaihdossa tapahtuvan voi periaatteessa olettaa olevan väliaikaista. Monelle tulee illuusio siitä, että mikään vaihdossa tapahtunut ei muuta mitään Suomeen liittyvää. Osa varautuukin mahdollisiin houkutuksiin rukkaamalla parisuhteen sääntöjä vapaammiksi.
• Vaihtarit eroavat paljon. Tämä on luonnollinen seuraus edellä mainitulle kohdalle: pettäminen vaihdossa voi johtaa siihen, että varattuna vaihtoon lähtenyt päätyykin sinkuksi kesken kaiken. Eroamiseen ei tarvita pettämistäkään, välimatka hoitaa toisinaan sen, että parisuhde Suomeen jääneen kanssa yksinkertaisesti vain hiipuu pois – mitä pidemmästä vaihdosta on kyse, sen todennäköisempää eroaminen on. Vaihdossa monet myös kuvittelevat, että samanlainen jännittävä sosiaalinen elämä jatkuu kotiinpaluun jälkeen ja päättävät sen takia erota kumppanistaan. Moni katuukin vaihdossa hätäisesti tehtyä eropäätöstä.
• Kotiin jäävä kumppani ei vain istu ja ikävöi vaihtaria. Tämä saattaa tulla yllätyksenä vaihtarihumuun solahtaneelle ihmiselle: kumppani ei vain odota tietokoneen ääressä, milloin vaihtari suvaitsee ottaa häneen yhteyttä. Kotiin jäävä kyllä keksii itselleen muuta vihdykettä, ja joskus pettävä osapuoli onkin juuri hän. Moni kumppani loukkaantuu, kun vaihtoon lähtenyt elää uutta ja jännittävää elämää ilman häntä eikä tunnu ikävöivän ollenkaan. Varsinkin alussa tämä korostuu: vaihtarilla ei aina ole aikaa tai kärsivällisyyttä keskustella kumppanin kanssa, sillä ympärillä tapahtuu koko ajan niin paljon. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Suomessa elelevää poika- tai tyttöystävää ei ikävöitäisi, mutta hänhän ei sitä aina usko.
• Kotiin jäävän kumppanin tekemiset vaikuttavat vaihtarin jaksamiseen. Suomeen jäävä kumppani tarvitsee kenties normaalia enemmän vakuuttelua siitä, että toinen ikävöi ja rakastaa tätä. Shokki on kova, kun itse elää samaa tuttua arkea Suomessa ja toinen kokee ulkomailla uusia seikkailuja päivittäin. Vaihto onkin siitä syystä haastavaa aikaa parisuhteelle, kun toisaalta pitäisi onnistua pitämään kumppani tyytyväisenä ja hoitaa parisuhdetta enemmän kuin ennen, mutta toisaalta se on lähes mahdotonta. Jos kotona elävä kumppani alkaa etsiä itselleen seikkailuja Suomesta, jotta saisi muuta ajateltavaa, vaikuttaa se usein vaihtarin jokapäiväiseen elämään. Niin kauan kuin kumppani on tyytyväisenä Suomessa, vaihtari voi keskittyä omaan jännitävään arkeensa ulkomailla, mutta heti kun kumppani oireilee, tunkevat ne ajatukset vaihtarin arkipäivään. On mahdollista, että mustasukkainen kumppani Suomessa aiheuttaa niin paljon stressiä vahtarille, että tulee pilanneeksi suurelta osin vaihtarin kokemukset ulkomailla.

Onhan siinä siis syynsä, miksi vaihdossa on varmasti helpompaa sinkkuna. Mutta haluan muistuttaa, että suurin osa parisuhteessa olleista vaihtokavereistani selvisi vaihdosta ilman listaamiani draamoja. Parisuhde ei siis todellakaan ole este vaihdolle – ainakaan sen ei pitäisi olla.

Vaihtari ja ystävyyssuhteet

• Ystävyyssuhteet voivat muuttua perustavanlaatusesti. Kun vaihtari lähtee Suomesta, jäävät ystävät elämään tavallista arkeaan kotimaahan. Ystäväporukoissa sopeudutaan pian siihen, että yksi on poissa, jolloin ryhmädynamiikassa tapahtuu väistämättä muutoksia. Vaihtarilla on oma elämä ja Suomen-ystävillä omansa, ja molemmat etääntyvät väliaikaisesti toisistaan. Varsinkin jos Suomen-ystävät kokevat suuria elämänmuutoksia vaihtarin poissa ollessa, on hän palatessaan monesti väistämättä hieman ulkopuolinen. Hänelle ei ehkä uskouduta kuten ennen, sillä hän ei ollut läsnä. Etääntyminen kotiin jäävien ystävien kanssa on yksi Suomeen palaavan vaihtarin suurimmista kriiseistä.
• Tuliset vaihtariystävyydet laimenevat vaihdon jälkeen. Jos joku on joskus pelännyt, että vaihdossa ei saa ystäviä, voin lohduttaa pelon olevan turha. Vaihtarit ystävystyvät hurjaa vauhtia, koska kaikki ovat samassa jännittävässä tilanteessa. Vaihdossa syntyy syviä ystävyyssuhteita niin paljon nopeammin kuin tavallisessa elämässä, että voi tulla shokkina, kun osa niistä laimenee yhtä nopeasti sen jälkeen, kun kaikki ovat palanneet kotimaahansa. Tuntuu kurjalta, kun samat ystävät, joiden kanssa on puhuttu useista reunioneista ja nähty vaihdossa päivittäin, ovatkin alle vuosi sen jälkeen vain etäisiä Facebook-tuttuja. Skype-puheluita on yllättävän vaikea järjestää aikaeroista johtuen, Facebook-viesteihin vastaaminen kestää kuukausia. Kehitys on luonnollinen, mutta kieltämättä aika ikävä.

Kun vaihdosta palaa kotiin, saattaa tuntua siltä, että ne läheisimmät ystävät ovatkin nyt levittäytyneinä ympäri maailmaa ja Suomessa odottaa joukko etäisiä tuttuja. Tämä tunne hälvenee kuitenkin ajan kanssa.

Vaihtarin oma elämä

• Oma elämä voi muuttua täysin. Periaatteessa vaihdolla on parasta ennen -päivä: kun vaihdosta tullaan kotiin, yleensä tullaan samaan kämppään, samaan kaupunkiin ja samojen ihmisten luo kuin lähdettäessäkin. Toisinaan elämä voi kuitenkin muuttua täysin, kuten kävi yhdelle ystävälleni. Hän tuli Hollantiin alun perin viideksi kuukaudeksi, mutta on pian asunut siellä viisi vuotta. Tullessaan vaihtoon hänellä oli poikaystävä kotimaassaan, mutta he erosivat ja hän seurustelee edelleen vaihdon aikana tapaamansa miehen kanssa.
• Oma elämä voi jatkua kotimaassa täysin muuttumattomana. Mikä tässä sitten on niin kamalaa? Uskokaa tai älkää, mutta yllättävän suuri kriisi voi syntyä siitä, kun oma elämä kotimaassa jatkuu vaihdon jälkeen täysin samanlaisena kuin ennenkin. Ainakin itselleni tuli huijattu olo: olinhan kokenut mielettömiä seikkailuja viimeiset viisi kuukautta, en tuntenut olevani enää täysin sama ihminen, mutta Suomessa kaikki oli silti samalla tavalla kuin ennen lähtöä. Elämän muuttumattomuuteen sopeutuminen vei minulta lopulta jopa puoli vuotta.

Lopuksi

• Vaihto on kupla. Tähän olen viitannut jo aiemmin: moni vaihdossa tapahtuvista asioista voi tuntua hyvin erilaiselta kotimaasta käsin. Kynnys suurten ja pienten päätösten tekemiseen varmasti madaltuu vauhdikkaassa elämäntyylissä, mutta päätösten seuraukset tulevat yleensä aina ennemmin tai myöhemmin eteen.
• Koti-ikävä voi iskeä. Kun vaihdosta kuulee lähinnä suitsutusta siitä, kuinka mahtavaa aikaa se on, voi olla vaikea käsittää sitä, että osa vaihtareista potee koti-ikävää. Eräs vaihdonaikainen ystäväni kävi kotona lievittämässä ikäväänsä, palasi Hollantiin ja päätti sitten lähteä melkein heti takaisin kotiin, vaikka vaihtoaikaa oli jäljellä enää kolmisen viikkoa.
• Vaihdon jälkeen moni masentuu tiedostamattaan. Sen jälkeen kun on tottunut jokaisen päivän olevan jännittävä seikkailu, on hirveän vaikea sopeutua siihen, että elämä ei normaalisti ole sellaista. Itse aloitin Hollannista palattuani työharjoittelun ja sen myötä elämästäni tuli taas säännöllistä. Se ahdisti niin pirusti. Olinkin ihan tyypillinen post Erasmus depression -tapaus eli podin vaihdon jälkeistä masennusta tiedostamattani. Siihen ei auta kuin aika ja ystäväterapia. Kyllä se siitä!
• Mikään vaihto ei ole samanlainen. Olen toisinaan unelmoinut uudestaan vaihtoon lähtemisestä, koska ensimmäinen kertani oli niin ikimuistoinen. Moni jääkin vaihtarielämään koukkuun. Ne jotka ovat olleet useamman kerran vaihdossa ovat kuitenkin paljastaneet, ettei yksikään kerta ole samanlainen. Eräs tuttuni oli vaihdossa Utrechtissa, minkä jälkeen hän innostui lähtemään myös Tanskaan Århusiin. Siinä missä Utrechtissa hän oli viettänyt juhlien täyteistä sosiaalista elämää, Århusissa suurin osa hänen ajastaan meni koulun projekteissa. Molemmat olivat hyviä kokemuksia, mutta hyvin eri tavalla. Luulen, että jos lähtisin ulkomaille opiskelemaan, haluaisin keskittyä nimenomaan siihen opiskeluun. Ehkä olen jo liian vanha juhlimaan monta kertaa viikossa.

Kaikki siellä ruudun toisella puolella olevat, jotka miettivät vaihtoon lähtemistä – lähtekää. Olitte sitten sinkkuja tai varattuja, ette tule katumaan. Kaikenlaista vaihdossa voi kuitenkin sattua ja siitä syystä kirjoitin tämän.

Onko teillä muilla vaihdossa olleilla samanlaisia kokemuksia? 

Piditkö lukemastasi?

Seuraa FIFTYFIFTY-blogia Facebookissa | Instagramissa | Blogit.fi-palvelussa | Blogipolku.fi-palvelussa.