Budapest | lokakuu 2018
Budapestissa puhaltava syystuuli on lempeä, ja aurinko paistaa niin suloisesti, että sunnuntaina pärjää jopa topilla.
Mutta eihän minun siellä pitänyt olla lokakuun viimeisenä viikonloppuna, vaan toipumassa kotona viikon New Yorkin -matkasta.
Reilu pari viikkoa ennen New Yorkin -matkan alkua äidilleni tuli mystisiä ja kovia kipuja jalkaan, mikä myöhemmmin todettiin välilevyn pullistumaksi. Oli yksinkertaisesti peruttava matka.
Olen ollut todella onnekas menneiden vuosien reissuilla, koska en ole koskaan tätä ennen joutunut perumaan ostettuja lentoja tai hotellia. Ensin pallottelin mielessäni, lähtisinkö yksin New Yorkiin, mutta suoraan sanottuna se ei tuntunut yhtään houkuttelevalta vaihtoehdolta. Tämän matkan piti olla minun ja äidin juttu, ja mieluummin teen sen myöhemmin hänen kanssaan, sitten kun hän siihen kykenee.
Kuvaan astui Lentodiilit.fi. Olen toki ollut tietoinen sivuston olemassa olosta vaikka kuinka kauan, mutta en ole koskaan ennen tarttunut yhteenkään diiliin. Nyt varasin minulle ja Pyrylle pidennetyn viikonlopun Budapestiin. Se olisi samalla Pyryn 30-vuotis syntymäpäivälahja: hän oli saanut valita, teemmekö viikonloppureissun Dubliniin, Kiovaan, Istanbuliin, Sevillaan, Krakovaan vai Budapestiin. Hänelle tämä olisi ensimmäinen kerta Budapestissä.
Itse olen käynyt kerran aiemmin Budapestissä, olin silloin 16-vuotias. Se oli sitä aikaa, kun minulla oli epäonnistunut tukkatyyli ja Budapestissä sai polttaa tupakkaa kaikkialla. Muistan pitäneeni kaupunkia kauniina, hullaantuneeni sen vapaudesta sääntö-Suomeen verrattuna. Mieleen jäivät myös neuvostoajan jäljet katukuvassa – Budapest on ensimmäinen itä-Euroopan kaupunki, jossa olen käynyt.
Miltä Unkarin pääkaupunki näytti ja maistui nyt yli kymmenen vuoden jälkeen?
Muistojeni neuvostoajan tunkkaisuus loisti poissaolollaan. Kadut olivat täynnä kauniita, valtavan kauniita rakennuksia, joista huokui vanha eurooppalainen loistokkuus.
Metroasemilla tuoksui herkulliselta taikinalta ja virtsalta. Ravintoloissa tummanruskea liha dominoi lautasia ja padat tuntuivat kuin nyrkiltä vatsassa. Nyrkiltä vatsassa tuntui myös se raskas olo, joka vyöryi päälle Terrorin talon kuolemanselleissä.
Rudaksen turkkilaistyyppisessä termaalikylpylässä 42-asteisessa vedessä sai kylmiä väreitä, 28-asteissa altaassa kananmunanhaju tuoksui voimakkaimmalta. Kylvyn jälkeen iho tuntui pehmeältä kuin pumpuli ja pää keveni jo yhdestä oluesta.
Budan lukuisat näköalapaikat saivat kiipeämään yhä uudestaan korkeammalle ja korkeammalle, tiirailemaan Pestin puolelle, ottamaan aina uusia ja uusia kuvia komeasta parlamenttitalosta.
Eikä Tonavan rantaa voinut vastustaa iltamyöhäänkään, vaan aina uudestaan oli vaellettava paikalle ihailemaan valomerta.
Kaikkialle oli helppoa kävellä, niin helppoa ja kivaa, että illalla askelmittari näytti aina vähintään 20 000 askelta. Metrolla matkustaminen oli ihanan vaivatonta, mutta metroliput huvittavia lippulappusia, jotka voisivat hukkua taskun pohjalle tai viemäriritilöiden väliin kuin koulun myyjäisten arpalipukkeet, joiden tuloksesta ei ole kiinnostunut.
Juutalaiskortteli eli 7. kaupunginosa veti kapeille ja tunnelmallisille kujilleen joka päivä. Sen synagogat kiehtoivat ja Pyry painoi lainakipan päähän kahdesti, ensin valoisassa ja pienessä ortodoksijuutalaisessa synagogassa ja sitten maailman toisiksen suurimmassa, synkkäilmeisessä synagogassa, jossa kipa oli huvittava valkoinen paperikartio.
Vanhan juutalaiskulttuurin lisäksi 7. kaupunginosassa kukoistaa rauniobaarien uusi kulttuuri. Joimme mojitoja baareista kuuluisimmassa Szimpla Kertissä, jossa maanantai-iltana oli rauhallista ja vieraina myös tuulipukutakkisia lapsiperheitä. Gozsdu Udvarin bilekeskittymässä taasen voi syödä kevätrullia samalla, kun taustalla raikaa intensiivinen tekno.
Budapest oli myös iltapäivän leivos- ja viinihetkiä siellä missä milloinkin satuimme olemaan.
Ihanasta kaupungista saattoi myös sulloutua bussiin numero 26 ja körötellä kuin sillit suolassa Tonavan keskellä kelluvalle Margitinsaarelle. Hengähtämään, sanomaan hyvästit auringolle ja syksyn väriloistolle ennen paluuta mustaksi muuttuneeseen koti-Helsinkiin.
Sellainen oli meidän Budapest tällä kertaa, ihana ja lempeä, hyvää elämää.
Mitä sinä pidät Budapestistä?
Seuraa Tien päällä -matkablogia Facebookissa | Instagramissa | Blogit.fi-palvelussa | Blogipolku.fi-palvelussa.
Harmillista, että Nykin matka peruuntui. Onni onnettomuudessa kuitenkin, että välilevynpullistuma alkoi oireilemaan ennen matkaa eikä matkalla. Teidän Budapestin matka kuulosti myös kivalta. Omasta reissusta on jo ainakin yli 10 vuotta aikaa. Tehtiin se kaveriporukalla ja oli aika kosteanpuoleinen 🙂 Kierreltiin myös nähtävyyksiä ja käytiin kylpylässä, jossa meni hermot kun ei ymmärretty missä siellä oli mitäkin. Tuiman näköiset Unkarin mummot vaan viittelöivät jokainen eri suuntaan, kun yritimme selvittää mistä saamme pyyhkeet, missä on pukuhuoneet jne. Vihdoin löytyi ja pääsimme pulikoimaan. Kävimme myös illallaisristeilyllä Tonavalla. Joskus tuonne voisi uusintareissun tehdä 🙂
Kyllä se tosiaan alkuun harmitti kovastikin, että peruuntui se Nyki, mutta ihan kuten sanoit, onneksi pullistuma oireili jo Suomessa. New York odottaa meitä vielä. 🙂 Voin kyllä kuvitella tuon turhautumisen kylpylässä, nyt kaikkialla oli erittäin palvelualtista ja englanninkielentaitoista porukkaa, että meillä kylpylöinti sujui oikein mallikkaasti molemmilla kerroilla. Suosittelen kyllä uusintareissua Budapestiin, meni ainakin omasta mielestä aika freesein silmin ja fiiliksin.
Kiitos kirjoituksestasi!
En ole koskaan käynyt Budabestissä, mutta kenties ensi vuonna matkustan sinne.
Puhutaanko siellä saksaa?
Moi, kiva että kirjoitus osui hyvään saumaan! Budapestiin todella kannattaa matkustaa. 🙂 Siellähän puhutaan unkaria, mutta englannilla pärjää loistavasti. En sitten tiedä yleistä saksan kielen tasoa.
Voih, toivottavasti Nykin matkasi vielä toteutuu. Minä pidän Budapestista. Olen käynyt siellä kolme kertaa, yksi niistä oli kokonainen viikko. Voisin mennä vieläkin, vaan maailmassa on niin paljon muitakin kivoja paikkoja. Budapestin helppous, tunnelma ja mielenkiintoisuus vain kiehtoo aina. En uskaltautunut terrorimuseoon. Mies meni, ja minä kiersin sen sijasta oopperatalon, joka oli valtavan upea. Kävimme myös jonkin verran kauempana keskustasta. Lasten junarata, Erzebetin näkötorni ja poistettujen patsaitten puisto olivat kiehtovia nekin, jos vain on aikaa muullekin kuin Tonavan rannoille.
Todella hyvin kiteytit sen, mikä muakin Budapestissä viehätti: helppous, tunnelma ja mielenkiintoisuus. 🙂 Voisin hyvin itsekin lähteä vielä uudestaan, olisi varmasti tosiaan paljon nähtävää Tonavan ulkopuolellakin. Kiitos sympatioista! Kyllä se New York vielä meitä odottaa.
Harmi että Nykin matka peruuntui, toivottavasti sait edes osan rahoista takaisin! Mä muistelin, että munkin Budapest-kokemuksesta täytyy olla varmaan 10 vuotta, mutta eihän siitä olekaan kuin 6. Se on hyvä tarkastaa siitä koska Malev teki konkurssin – oltiin reissussa meinaan ko. yhtiön lennoilla ja konkurssi kesken meidän matkaa aiheutti vähän extramutkia ?
Toivon tosiaan saavani ihan kaiken, just rustailen vakuutushakemuksia… 😀 Oho, konkurssi kesken matkan! Aika dramaattista, tosta lentoyhtiöstä en ole kuullutkaan. Budapest kestää kyllä hyvin toisenkin vierailun. 🙂
Budapest on yksi mun kaikkien aikojen kaupunkisuosikeista, olen käynyt siellä ainakin 7 kertaa! Ja voisin mennä koska vaan uudelleen. En tiedä mikä siinä kaupungissa vetoaa, mutta ehkä se on kuitenkin se vieno rosoisuus yhdistettynä kaikkeen moderniin. Muutama vakkari ravintolakin on, vaikka uusia on tietysti kiva kokeilla, Budapestissä on käytävä aina näissä samoissa 😛
Budapest on kyllä kaikkiaan tosi, tosi kiva paikka! 🙂 En yhtään ihmettele, että se on suosikkejasi. Tuo roisoisuus ja kauneus yhdessä kaiken kivan tekemisen kanssa on superkivoja yhdstelmiä. On kyllä ihanaa, jos jokin paikka kolahtaa noin totaalisesti, että silloin voi tosiaan ihan hyvin käydä aina vaikka samoissa rafloissa.
Voihan kurjuus tuo New York – paranemisia äidillesi ja toivottavasti saatte uuden mahdollisuuden. Ei olisi kyllä minuakaan yksi kiinnostanut lähteä New Yorkiin, onneksi Pyry astui siis kuvioihin! Tykkäsin itse Budapestista kovasti, kävin siellä joskus kolme vuotta sitten. Kylpylät ja se saaren keskellä oleva ”stadikka” jäi parhaiten itselleni mieleen.
Kiitos sympatioista! 🙂 On se joo kätevää, kun löytyy tuo matkakumppani aina melko varmasti tällaisinakin hetkinä 😀 Budapest on kyllä tosiaan superkiva, toi stadikka taisi olla siellä Margitinsaarella just, jossa käytiin vikana päivänä!
Luen Budapest-postaustasi samalla kun syön joulunodotuskarkkejani, Budapest-konvehteja 😀 En ole käynyt vielä itse ko. kaupungissa, mutta se on ollut pitkään listoilla. Ajatus pulahtamisesta lämpimään kylpyläveteen harmaana marraskuuna houkuttaa. Toivottavasti pääsette pian myös Nykiin!
Hauskaa, sulla oli ainakin eväät kunnossa! 🙂 Ne on kyllä hyviä karkkeja! Jep, tälläisella koiranilmalla olisi aivan ihana käpertyä rikkikylpyyn. Suosittelen Budapestia ehdottomasti! Ja kiitos, kyllä me varmasti jo ensi vuonna sinne Nykiin lennähdetään.
Voih miten huonoa tuuria, pikaista paranemista äidillesi ja toivottavasti pääsette pian uudelleen äiti-tytär-reissuun! <3 Budapest on kyllä kiehtova paikka, ja itseasiassa olin siellä itse joitakin vuosia sitten äitini kanssa reissussa, ja tykättiin siitä molemmat. Ehkäpä viet seuraavaksi äitisi matkalle Budapestiin? 🙂
Jep, tällä kertaa tosi huono tuuri vaikka muuten oon kyllä ollut onnekas, kun ei ole koskaan tarvinnut matkaa perua. Ja kiitos sympatioista! <3 Hauska sattuma, että olit juuri äitisi kanssa Budapestissä, ei huono kohde sekään. Meillä taitaa kyllä se seuraava (ja itse asiassa ensimmäinen äiti-tytär-matka!) suunnata sinne Nykiin, joka on äidin pitkäaikainen unelma. 🙂
Tykkäsin Budapestistä ihan valtavasti! Kaunis, karu ja kiehtova. Kylpylöissäkin loikoiltiin ja olihan se nyt rankan päivän jälkeen mahtavaa. Tykkäsin myös Budapestissä siitä, että se oli todella helposti haltuunotettava ja käveltävä. Niinkin käveltävä, että tuliaisena kotiin toin karmean plantaarifaskiitin.
Oho! Kylläpäs eksoottisen tuliaisen sieltä toit! 😀 Budapest on kyllä ihan sairaan kiva kaupunki, se käveltävyys ja helppo metron on yksiä ihan parhaita puolia. Ja ne kylpylät, aah ne oli ihania!