Tasan vuosi sitten 10. heinäkuuta lensimme Wienistä kotiin matkattuamme kahdeksan päivää upeissa vuoristo- ja kaupunkimaisemissa. En olisi voinut kuvitellakaan, että vuosi sen jälkeen en olisi poistunut Suomen rajojen ulkopuolelle kertaakaan. Syy on tietysti ennen kaikkea koronan, mutta matkailuun olisi muutenkin tullut reilun puolen vuoden tauko syksyllä syntyneen vauvamme takia. En muista koska viimeksi minulla olisi …
Kun reissukalenteri tyhjeni – ajatuksia koronasta ja matkustamisesta
Tästä kuulumispostauksesta tuli aika erilainen kuin vielä pari viikkoa sitten kuvittelin. Minun piti iloita siitä, kuinka huhtikuun lopulla pääsisimme vihdoin ensimmäiselle ulkomaanmatkalle kolmihenkisenä perheenä. Kohteena olisi ollut Etelä-Ranskan Nizza, jossa olisimme viettäneet neljä aurinkoista päivää. Olisin kertonut myös siitä, että toukokuun lopulla olisi tiedossa kaksi päivää Berliinissä ilman vauvaa ja miestä, kun juhlisimme ystävieni kanssa …
Syksy tuli ja kaikki on toisin
Sitten viime kirjoituksen elämäni on mullistunut perinpohjaisesti: minusta on tullut äiti. Aleksis Kiven päivänä 10.10. syntyi ihanan suloinen poikamme, joka tätä kirjoittaessani nukkuu levollisesti unipesässään. On vaikea kirjoittaa hänestä, koska haluaisin epätoivoisesti välttää kaikki aiheen ympärillä pyörivät kliseet, jotka tuntuvat latistavan tuntemukseni. Miten osaisin sanoittaa sitä valtavaa rakkauden tunnetta, joka minut täyttää, kun poika makaa …
Piti lähteä vielä kerran pitkälle reissulle, mutta tuleekin vauva
Kaksi vuotta sitten, kun sain aikuisiällä ensimmäisen vakituisen työpaikan, minussa heräsi innostuksen lisäksi huoli. Ehtisinkö sittenkään toteuttaa unelmaani jälleen yhdestä pitkästä ulkomaan reissusta ennen kuin hankkisin lapsia? Kirjoitin silloin kesällä 2017 päiväkirjaani, etten saa antaa uuden työn estää tämän unelman toteutumista. 2019 – silloin päätin, että tänä vuonna minun olisi toteutettava haaveeni pitkästä ulkomaan matkasta. …
Kesäterveiset ja paljastus syksystä: meille syntyy reissukaveri!
Helmikuun kahdeksantena päivänä kuukautiset olivat jo yli viikon myöhässä. En kuitenkaan ollut millänsäkään, sillä lopetettuani pillerit Budapestin-matkalla yli kymmenen vuoden käytön jälkeen, ensimmäiset kuukautiset tulivat vasta pari kuukautta myöhemmin. Kroppa se vain etsii vielä omaa rytmiään, ajattelin. Sitä paitsi, minulla ei ollut mitään oireita. Varmasti tietäisin, jos olisin raskaana. No en tiennyt. Raskaustestin kontrolli-ikkunaan ilmestyi …
Kevättalven kuulumiset ja tulevia reissusuunnitelmia
Terve! Minulla on jo reilun vuoden ollut vakaana pyrkimyksenä kirjoitella jokaisena vuodenaikana kuulumispostaus, jossa pääasiassa mehustellaan tulevia reissuja. Jostain syystä alkuvuosi laukkaa aina niin hirvittävää vauhtia eteenpäin, etten ole millään ehtinyt kirjoittaa kuulumisia tätä aiemmin, joten päätin nyt luovasti yhdistää talven ja kevään terveiset yhteen! Ehkä se ei ole vakavaa kenenkään muun kuin kaltaiseni kaappikontrollifriikin …
Loppuvuodesta tuleekin huikea matkakausi – syysterkut täältä!
Tänä vuonna olen ottanut tavaksi kirjoittaa aina vuodenajan vaihtuessa kevyet kuulumispostaukset, joissa fiilistelen tulevia matkoja. Se onkin aika sopiva väli, sillä loppuvuoden reissukalenteri näyttää näin syksyllä paljon monipuolisemmalta kuin kesäkuulumisten aikaan. Tänä vuonna minulle ei pitänyt tulla Vatikaanin lisäksi yhtään uutta maata, mutta tuleekin peräti kaksi! Nimittäin aatonaattona lennämme Singaporeen, jossa vietämme ensin kahdeksan päivää. …
Ei enää uusia maita tänä vuonna – kesäterkut ja tulevia reissuja
Helou, helou! Vuosi 2018 on jo puolivälissä, eikä aika ole varmaan koskaan joussut näin kovaa. Blogin päivitystahti on ollut koko alkuvuoden varsin vaatimatonta, mutta aina se on kuitenkin vähän mielessä. Viime vuoden surkean kesän jälkeen olen myös halunnut nauttia näistä aurinkoisista säistä. On mielestäni ihan turhaa nököttää töiden jälkeen tietokoneen äärellä, kun ulkona on täydellisen …
Miksi kaipuu maailmalle ei vain lopu?
Vielä kuukausi sitten en tiennyt, mitä tekisin syksyllä. Viime viikon perjantaina sain kuitenkin uutisia: aloitan uudessa työpaikassa ja ensimmäistä kertaa vakituisena työntekijänä. Tai korjaan, olin minä vakituisena työntekijänä Keravan McDonald’silla 17-vuotiaasta kaksikymppiseksi. Mutta nyt olen saanut ensimmäisen vakituisen toimittajan paikan. Kun on tottunut yli kuuden vuoden ajan olemaan pätkätyöntekijä, alkaa ajatella elämäänsä työsopimusten sykleissä. Minulla ne ovat …
Miten elämäni on muuttunut Orivedelle muutettuani?
En ole kirjoittanut Oriveden opiston kirjoittajalinjan toiselta opintojaksolta vielä mitään. Koska joululoma alkaa jo kahden viikon päästä, ajattelin nyt summata vähän, miten päätös Orivedelle lähtemisestä on muuttanut elämääni. Kirjoitan paljon enemmän kuin ennen Olen kirjoittanut enemmän tai vähemmän siitä lähtien, kun pääsin toimittajakouluun 2010. Fiktion kirjoittamiseen käyttämäni aika on kasvanut Orivedellä tietenkin räjähdysmäisesti – niin …