Olen ehtinyt kirjoittaa Baltian road tripistämme tarkemmin vasta Liettuasta. Ennen kuin siirryn Latvia- ja Viro-juttuihin, ajattelin kirjoittaa vinkkipostauksen vastaavanlaisen automatkan suunnittelusta ja toteuttamisesta.
Kirjoitan nyt reitin ideoimisesta, ajankäytöstä, majoitusten varaamisesta, tarvittavista dokumenteista, karttasovelluksesta sekä turvallisuudesta. Budjetista teen oman postauksen.
Kaikenlaisiin kysymyksiin vastaan mielelläni.
Ideoi reitti
Reitin suunnittelussa on kolme oleellista asiaa: kauanko aikaa on käytettävissä, mitkä ovat omat kiinnostuksen kohteet ja missä paikat sijaitsevat.
Itse käytin matkareitin suunnittelun apuna Autoliiton kirjaa Autolla Baltiassa. Vuoden 2004 painoksessa oli loistavia reittiehdotuksia ja kohdekuvaukset kaikista pääkohteista. Tällainen pintapuolinen esittely auttoi oman reittivalinnan suunnittelussa. Sieltä sain kuulla myös ensimmäisen kerran Kuurin kynnäästä, jonka liitin matkasuunnitelmaamme oitis.
Samaisesta kirjasta on tullut tänä vuonna uusi painos ja sen nimikin on hieman muuttunut: nyt se on Autolla Baltiaan ja Koillis-Puolaan. Ainakin kesän kynnyksellä kirjaa joutui jonottamaan Helmet-kirjastoista, eikä lainaa voinut uusia kovan kysynnän vuoksi.
Kun on löytänyt itseään kiinnostavia kohteita, kannattaa tarkistaa, millaisen välimatkan päässä toisistaan ne ovat. Jos suunnitellut kohteet ovat todella kaukana toisistaan – vaikkapa kahdeksan tunnin ajon päässä – suosittelisin pysähtymään matkan varrella jonnekin. Baltian maat ovat täynnä kiinnostavia paikkoja ja ehkäpä juuri ne ennestään tuntemattomat paikat voivat olla niitä reissun helmiä. Vaikka autoreissulla ollaankin, tarkoitus ei ole istua autossa koko päivää.
Myös reittijärjestystä on hyvä pohtia: alkumatkan kohteissa on huomattavasti enemmän tarmoa käytettävissä, joten reitin alkuun kannattaa sijoittaa ne kiinnostavimmat.
Me aloimme selvästi väsyä neljännessä kohteessamme Kuurin kynnäällä, vaikka se olikin yksi hienoimmista, kenties hienoin. Siksi olikin sopivaa, että viimeiset kohteet Jürmala ja Pärnu olivat rantakohteita. Biitsillä jaksaa aina kölliä.
Kuinka kauan aikaa on käytettävissä?
Autoreissun aikamatematiikka on yksinkertainen: mitä pidempi aika on käytettävissä, sen pidemmälle voi lähteä ja sitä pidempään eri kohteissa voi viettää. Jos aikataulu antaa myöten, ainakin osassa kohteista kannattaa olla pidempään kuin yksi yö.
Minä laskeskelin, että voisimme ajaa halutun reittimme yhdeksässä päivässä. Pääkohteita meillä oli kaikkiaan kuusi, kaksi jokaisesta Baltian maasta: Tartto, Riika, Vilna, Kuurin kynnäs, Jürmala ja Pärnu. Näistä puolissa viivyimme kaksi yötä, muissa yhden.
Moniin paikkoihin olisi jäänyt mielellään pidemmäksikin aikaa, mutta koska esimerkiksi Kuurin kynnäs oli suhteellisen etelässä, olisi ollut hölmöä jäädä sinne yhdeksi lisäyöksi ja posottaa sieltä suoraan Pärnuun. Meidän pisimmät päivittäiset ajelumatkat olivat noin viiden tunnin luokkaa. Vaikka välimatkat ovatkin lyhyitä, moniin paikkoihin ajettiin pikkuteitä pitkin, mikä on hitaampaa.
Varaa majoitukset ainakin suosituimmista kohteista
Kun lähtee road tripille, kuluu siihen vapaus mennä periaatteessa ihan mihin vaan, aivan kuten reililläkin. Toiset menevät fiiliksen mukaan ja etsivät yöpaikan sieltä, missä ikinä tuntuukaan hyvältä.
Minä olen toista maata. Minä pidän – siis todella paljon – reitin ennakkoon suunnittelusta ja siitä unelmoimisesta. Se voi kuulostaa jollekin tylsältä ja yllätyksettömältä, mutta minulle se on olennainen osa koko reissukokemusta.
Suosittelen varaamaan majoituksen ennakkoon ainakin suosituimmista kohteista. Meillä sellainen oli Nida, joka on suosittu lomapaikka liettualaisten keskuudessa kesäaikaan. Toki sieltäkin voi saada majoituksen paikan päältä: Nidan turisti-infossa istui nainen, joka kysyi meiltä, tarvitsemmeko yöpaikkaa. Suurimmalla osalla taisi jo olla sellainen varattuna.
Suurissa kaupungeissa kuten Riiassa ja Vilnassa on tietenkin niin paljon majoitusvaihtoehtoja, että sieltä varmasti löytyy majapaikka varaamattakin. Mutta kun liikutaan autolla, pitäisi majoituspaikan olla sellainen, jonne autonkin voi jättää turvallisesti. Itse en olisi valmis käyttämään kallisarvoista loma-aikaa yöpaikan etsimiseen jokaisessa kohteessa.
Hanki tarvittavat dokumentit
Baltian automatkalla on neljä dokumenttia, jotka täytyy ehdottomasti olla mukana:
passi tai henkilökortti
ajokortti
Vihreä kortti
ajoneuvon maastavientilupa lainapankista
Vihreän kortin saa tilattua omasta vakuutusyhtiöstä. Se todistaa, että sinulla on Baltian maissa voimassa oleva autovakuutus. Kannattaa tietysti myös tarkistaa oman vakuutuksen ehdot. Omavastuu voi olla hieman suurempi Baltian maissa tapahtuvissa onnettomuus- ja varkaustilanteissa.
Ajoneuvon maastavientilupa tarvitaan tietysti vain silloin, jos maksaa autolainaa. Tällöin maastavientilupa anotaan lainapankilta, mikä käy yhtä helposti kuin Vihreän kortin hankkiminen. Ainakin Nordea veloitti 30 euroa maastavientiluvan lähettämisestä.
Dokumentit kannattaa tilata ajoissa, maastavientilupa ainakin kaksi viikkoa ennen matkaa. Mikäli luvan tarvitsee nopeammin, veloittaa pankki suuremman summan.
On myös mainittava, että Virossa jauhesammutin ja ensiapulaukku ovat pakollisia varusteita henkilöautossa. Meillä ei ollut mukana niistä kumpaakaan. Olisivathan ne hyvä olla ihan oman turvallisuuden kannalta, mutta käytännössä reissun voi tehdä ilman niitä aivan hyvin. Veikkaan, että siitä on hyvin epätodennäköistä jäädä kiinni.
Lataa karttasovellus, joka toimii offlinessa
Jos käytössä ei ole perinteistä Tom Tomia, voi onneksi luottaa kännykkään kartturina. Meillä oli käytössä Here Maps -sovellus, joka toimii myös offline-tilassa.
Kun ilmaisen sovelluksen on ladannut, täytyy tallentaa halutut kartat puhelimeen, jotta niitä voisi käyttää offlinessä. Kun kartat on ladattu, kannattaa kotioloissa vähän testata, löytääkö sovellus haluttuja kohteita. Joitakin pienimpiä paikkoja sovellus löytää ehkä vain online-tilassa, jolloin ne osoitteet voi kätevästi tallentaa muistiin vielä Suomen puolella.
Here Maps tarjoaa myös erilaisia reittivaihtoehtoja, jolloin ei ole pakko mennä nopeinta ja usein tylsintä reittiä. Here Mapsin käyttäminen kuluttaa tietysti puhelimen akkua sen verran, että on hyvä, jos luuria voi ladata autossa samalla kun ajaa.
Onko se turvallista?
Entä jos autoomme murtaudutaan?
Minua huoletti etukäteen erityisesti autovarkauksien mahdollisuus. Kaikki etukäteen kauhistelemani skenaariot kaikkosivat hyvin nopeasti matkalle lähdettyä. Me lähdimme reissuun omalla autollamme, joka on vuoden 2011 Audi A6. Baltiassa automme ei näyttänyt yhtään sen houkuttelevammalta kuin muutkaan: vastaan tuli jatkuvasti uutuuttaan kiilteleviä Audeja, Mersuja, Bemareita… Baltian maiden autokantahan on Suomen autokantaa uudempi.
Majapaikkaa valitessa kannattaa tosiaan varata sellainen, jossa on autolle oma paikka. Riiassa ja Vilnassa se on välttämättömyys, sillä ihan minne vain ei voi pysäköidä. Ja kyllähän se on kuitenkin hyvä kaupungeissa pysäköidä vartioidulle paikalle. Taasen Kuurin kynnäällä en olisi ollut huolissani autovarkaudesta.
Monilla on myös ollut tapana jättää hansikaslokero auki yöksi. Tällöin mahdolliset varkaat näkisivät, ettei autossa ole mitään varastettavaa. Me taisimme tehdä niin parissa ensimmäisessä kohteessa, minkä jälkeen varotoimi alkoi tuntua turhalta.
Uskaltaako siellä edes ajaa?
Teiden kunto oli Virossa loistava, Latviassa tiet olivat kaikkein huonoimmassa kunnossa. Liikennekulttuuri ei tuntunut kovinkaan hurjalta, ehkä näimme tavallista enemmän hurjia ohitustilanteita. Latviassa joillain teillä on tapana ajaa aivan tien oikeassa laidassa, joilloin keskelle jää enemmän tilaa ohittamiselle.
Käteisellä vai kortilla?
Baltian maissa voi maksaa kortilla melkein kaikkialla ja se on turvallista. Käteistä kannattaa nostaa automaateilta, jotka ovat ainakin videovalvottuja.
Mites ne ihmiset?
Meitä ei koko reissun aikana pelottanut kertaakaan liikkua ilta-aikaan. Olen lukenut, että Riiassa voi olla taskuvarkauksia ja väkivallan uhkaa, mutta mistään tällaisesta emme kokeneet viitteitä. Ahdistavin ja uhkaavin tilanne tapahtui Nidassa, jossa venäläinen turisti syytti meitä rahojensa varastamisesta bensa-asemalla… Mutta siitä enemmän myöhemmin!
Tässä niin pähkinän kuoressa kuin suinkaan pystyin vinkkejä Baltian road tripin toteuttamiseen. Seuraavaksi luvassa budjettiriihi, jonka jälkeen palaan reissukokemuksiin.
Piditkö lukemastasi?
Seuraa FIFTYFIFTY-blogia Facebookissa | Instagramissa | Blogit.fi-palvelussa | Blogipolku.fi-palvelussa.
Hei, löysin ihanan blogisi ihan sattumalta äsken – ja ihastuin! Todella mielenkiintoisia tekstejä ja paljon vinkkejä. Niitä juuri kaipaa eniten – oikeita kokemuksia ja mielipiteitä 🙂 itse olen sinuun verrattuna matkustanut suhteellisen vähän, mutta nyt kun työ,talous ja muu elämä on vakiintunut monen vuoden jälkeen on viimeisen parin vuoden aikana syttynyt kova palo matkustamiseen kun siihen jää jopa rahaa. Tykkään todella paljon sellaisista minilomista/viikonloppureissuista kaupunkikohteissa ja niihin täällaiset blogivinkit ovat äärettömän hyviä kun haluaa nähdä ja kokea niin paljon kuin mahdollista rajallisessa ajassa. Jään ehdottomasti seuraamaan seikkailuitasi!
Voi kiitos paljon ihanista sanoistasi! 🙂 Lämmittää lukea tällaista. Minilomia olen itsekin käynyt läpi paljon ja niistä voitkin lukea helposti täältä: https://www.rantapallo.fi/fiftyfifty/minilomat/ Moni Euroopan kaupunki sopii oikeasti todella hyvin pikavisiittiin!
Kävin muuten vilkaisemassa sun blogia, ihanan kauniita kuvia ja inspiroivan näköisiä sisustusjuttuja. 🙂 Ja olitte näköjään käyneet Visbyssä, siellä en oo koskaan itse käynytkään. Pitääpä tutustua tarkemmin siihen juttuun!
Kiitos itsellesi! 🙂 joo, alkuviikosta oltiin minilomalla Visbyssä. Teen postausta tässä joku päivä tällä viikolla. Mutta Gotlanti on aivan ihana paikka enkä voi olla suosittelematta! Varsinkin näin kesällä todella välimerellinen ilma ja aivan älyttömän upea luonto, joten menee helposti ihan rantalomasta! Tosiaalta tuollainen pikavisiitti riitti myös oikein hyvin nauttimaan kesäpäivästä ja saamaan jonkinlaisen käsityksen paikasta 🙂
Uskon kyllä, että on upea paikka! Ehkä joskus saisi aikaiseksi lähteä Gotlantiin vaikkapa viikoksi tai jotain, sitten voisi nähdä muitakin paikkoja kuin Visbyn. 🙂 Käyn kurkkimassa sitten, kun juttu Visbystä on valmis!