Mui Ne on Etelä-Vietnamin leppoisa rantakohde

Mui Ne | tammikuu 2017

Me olemme viime aikoina tykästyneet matkatoimistojen yhdistelmämatkoihin. Matkatoimistot kun ovat nohevina tajunneet, että reissaajat haluavat nykyään nähdä yhä enemmän lomallaan. Ja samalla yhdistelmämatkoista voi pyytää tietty enemmän rahaa kuin ”perussetistä”.

Kaksi vuotta sitten teimme Koh Lantan ja Ao Nangin yhdistelmämatkan Tjäreborgin kautta, vuodenvaihteessa lähdimme Vietnamiin Saigonin ja Phan Thietin yhdistelmämatkalle. Se oli heinäkuussa 2016 varattaessa Aurinkomatkojen kahden viikon yhdistelmämatkoista muistaakseni halvin, mutta kuitenkin suhteellisen tyyris: alkaen 1765 euroa. Käytännössä majoittuminen tapahtuu Phan Thietin sijaan sen vieressä sijaitsevalla Mui Nen turistialueella. Se on erityisen kuuluisa dyyneistään, joista kirjoitan erikseen.

Tällä hetkellä (28.1.17) halvin kahden viikon yhdistelmämatka näyttäisi olevan Saigon-Hoi An, joka on alkaen 1655 euroa.

Suurkaupungista kalastajakylän rauhaan

Verrattuna Thaimaan-matkaan saimme nyt aika monipuolisen kombinaation, kun meillä oli kahden rantakohteen sijaan kaupunki- ja rantakohde. Ensin Saigon sai päämme pyörälle ja sydämen tykyttämään, mutta sitten matkasimme viiden tunnin ajomatkan päähän Mui Nen kalastajakylään. Siellä pääsimme nauttimaan kauan kaivatuista palmuista, merestä ja auringosta.

Ensimmäiseksi meidät hurmasi rauha. Jatkuva skootterien tööttäily oli jäänyt taakse, vaikka päristelijöitä löytyy tietysti myös Mui Nesta.

Toinen ihana asia oli raikas ilma: Saigonin ruskeasta hengitysilmasta ei ollut rannalla tietoakaan.

Sitten innostuimme helppoudesta, joka on kyllä Mui Nessa ihan äärimmäistä. Kaikka ravintolat, pubit, hienrontapaikat ja kaupat sijaitsevat oikeastaan yhden ja saman kadun – Nguyễn Đình Chiểu – varrella. Turistiystävällistä, mutta toki persoonatonta. Saigonin jälkeen helppouden ottaa kuitenkin vastaan mielellään.

Mui Ne on erityisesti venäläisten suosima lomakohde. Sen huomaa kyrillisin aakkosin kirjoitetuista kylteistä ja – no – ympärillä jatkuvasti pulppuavasta venäjän kielestä. Täällä meitä luultiin tietysti jatkuvasti venäläisiksi. Ruotsalaiset turistit loistivat poissaolollaan, mikä oli suuri ero Koh Lantaan ja Ao Nangiin. Katunäkymä sinänsä muistutti vähän Koh Lantaa.

Yksi erikoisuus paikassa oli myös. Meille tarjottiin joka päivä useita kertoja mahdollisuutta ostaa marihuanaa. Pilvikauppiaat oppii tunnistamaan aika nopeasti: he ovat skoottereidensa kanssa jalkakäytävillä hengailevia miehiä, joilla ei näytä olevan mitään myytävää. Meille huudeltiin, koska olimme nuoria ja lapsettomia.

Kaipa heilläkin käy välillä kauppa, tuskin heitä olisi muuten niin paljon passissa turistikadulla.

Ruoka on Mui Nessa Saigonia halvempaa, sen huomasimme heti. Täyttävän lounaan sai helposti alkaen 40 000 dongilla, mikä on alle kaksi euroa. Naurettavan halpaa! Valitettavasti makuelämykset jäivät kauas Saigonista. Vietnamilainen ruoka voi olla kerrassaan herkullista, mutta Mui Nessa tuntui, että söimme jatkuvasti riisiä tai nuudelia, johon sai valita kasvikset tai proteiinin. Stir fried noodlesit tulivat kyllä korvista ulos viikon aikana!

Muutamia tärppejä yksitoikkoisen turistikadun ravintoloista voin antaa. Miedän hotellimme Saigon Mui Ne Resortia (Đình, 56-97 Nguyễn Đình Chiểu) vastapäätä oli mukava Moon Restaurant. Siellä saimme esimerkiksi todella maittavaa kanacurrya. Siellä täyttävän aterian saa alle 100 000 dongilla, jolloin ollaan alle viidessä eurossa.

Noin sata metriä Moonista kohti Phan Thietiä on pieni Song Van Quan -niminen ravintola. Siellä saa hyvää, perinteistä vietnamilaista ruokaa ja ystävällistä palvelua. Kaiken lisäksi siellä juoksenteli kolme hurmaavaa koiranpentua, jotka saattoivat olla osasyy siihen, miksi palasimme paikkaan niin usein. Hinnat pyörivät jälleen kerran siinä 40 000 dongista ylöspäin.

Moon Resturant ja Song Van Quan tarjoavat aika perinteisiä vietnamilaisia safkoja halvalla. Selvästi tasokkaampi ravintola on Rain Forest. Se on massiivisen kokoinen, mutta erittäin viihtyisä, suurimmaksi osaksi ulkoilmassa toimiva ravintola, jossa saa vietnamilaisia erikoisuuksia. Pääruokien hinnat pyörivät noin 100 000-200 000 dongin hujakoilla. Kallista vietnamilaisittain, mutta edelleen halpaa suomalaiselle (5-10 euroa). Mies söi siellä erimerkiksi heinäsirkkoja ja sammakonreisiä.

Jos nuudelit ja riisit alkavat tursua korvista ulos, on turistikadun varrella muutamia länsimaiseen ruokaan keskittyviä paikkoja (toki spagettia on melkein jokaisessa kadun ravintolassa). Ne ovat kalliimpia kuin peruspaikat, ja usein aika täynnä. Eivätkä ne takaa hyvää ruokaa. Kävimme syömässä italialaisessa Good Morning Vietnam -ravintolassa (55 Nguyễn Đình Chiểu), jossa ruoka oli täysin pliisua ja mitäänsanomatonta.

Sen sijaan sen naapurissa sijaitseva intialainen ravintola Ganesh (57 Nguyễn Đình Chiểu) oli mukavaa vaihtelua vietnamilaiseen ruokaan.

Kaukana suosittelisin pysymään myös Dragonfly-nimisestä ravintolasta. Siellä ruoka oli suorastaan kammottavan makuista.

Hierontapaikoista sen verran, että kaikista halvimpiin tarjouksiin ei kannata tarttua. Jalkahierontaa voi saada esimerkiksi alle 100 000 dongilla (n. 4 euroa), mutta se on mitä luultavimmin ihan täyttä ajanhukkaa.

Me haksahdimme jalkahierontatarjoukseen. Minun ”hierojani” oli joku naapurin Pasi eikä mikään alan ammattilainen. Hän osasi lähinnä painaa nyrkkiään kipeästi jalkapohjaani ja vilkuilla kelloa minuutin välein. Poikaystäväni antaa paljon nautinnollisempia hierontoja kotisohvalla kuin se heebo. Ok, olihan se halpaa, mutta silti!

Sen sijaan voin suositella Forester Spata (82 Nguyễn Đình Chiểu), jossa jalkahieronta on yli 300 000 dongia, mutta se oli sentään nautinto. Forester Spalla on vastaanotto myös aiemmin mainitsemassani Rain Forest -ravintolassa, jossa asiakkaalle tarjotaan teetä sekä ilmainen kyyti hierontapaikalle ja sieltä haluttuun osoitteeseen. Erittäin hyvää palvelua, josta kannattaa maksaa. Se neljä dollarin hieronta harmittaa melkein vieläkin…

Monissa hotelleissa on myös hyviä hierontatarjouksia hotellin asukkaille.

Leijasurffaajan taivas

Sukeltaja ei Mui Nessa paljon kastu, mutta leijasurffaajalle paikka on otollinen. Aamuisella Etelä-Kiinan meressä kelpaa uida ja nauttia aalloista, mutta iltapäivän edetessä aallot muuttuvat aika hurjiksi. Se on good news leijasurffaajille.

Leijasurffausta pääsee tietenkin kokeilemaa myös ensikertalainen. Sen kuin kävelee hyvältä näyttävään paikkaan ja ilmoittautuu kurssille. Esimerkiksi Saigon Mui Ne Resortin rantapalstalla toimiva Wind Chimes tarjoaa aloittelijan kursseja alkaen 72 dollarilla. Me tyydyimme vain katsojien rooliin.

Iltaisin rannalla kannattaa tietenkin ihailla auringonlaskua ja ottaa ne pakolliset romanttiset pariskuntakuvat…

Meren tyrskyjä voi ihailla myös turistikadun loppupäässä, kävellessä kohti Phan Thietiä. Sieltä löytyy näköalapaikka, joka sopii kohtalokkaisiin katson mystisenä merelle -kuviin.

Summa summarum, Mui Ne sopii leppoisaan rantalomailuun, siellä ei tarvitse säntäillä kovin monen nähtävyyden perässä. Tekemistä kuitenkin löytyy, kirjoitan myöhemmin Mui Nen lähiretkistä dyyneille ja Taku-vuorelle sekä vähän pidemmästä retkestä ihanaan Dalatin kaupunkiin.

Piditkö lukemastasi?

Seuraa FIFTYFIFTY-blogia Facebookissa | Instagramissa | Blogit.fi-palvelussa | Blogipolku.fi-palvelussa.