Kuala Lumpur | tammikuu 2019
Malesian pääkaupunki Kuala Lumpur ei ole koskaan ollut minulle mikään must-kohde. Oikeastaan kaikki mitä olin paikasta kuullut, oli enemmän tai vähemmän dissausta. Muutamia positiivisia arvioita, mutta enemmän negatiivista.
Mutta koska olimme menossa reissaamaan Singaporeen, olisi samaan reissuun helppo yhdistää Malesia. Ja Kuala Lumpurista olisi lopulta aika kätevää lentää kotiin, joten ristiriitainen kaupunki otettiin reissusuunnitelmaamme mukaan. Sitä paitsi Los Angelesista opimme, että kannattaa käydä itse toteamassa paikan päällä, ennen kuin tuomitsee paikan huhujen perusteella.
Rappioromanttisen Melakan jälkeen Kuala Lumpur muistutti hetken jopa Singaporea. Ihan ensimmäisiä paikkoja, jossa kaupungissa kävelimme, oli viihtyisä KLCC Park. Se oli Singaporen tapaan varsin sliipattu ja tip-top-kunnossa oleva paikka, jonka ympärillä kohosi toinen toistaan kiiltävämpiä ja hienompia pilvenpiirtäjiä. Kotoisaa.
Samanlaisuuden tuntu ei kuitenkaan kestänyt kovin kauaa. Siinä missä Singaporessa oli todella vaivatonta kävellä nähtävyyksista toiseen, Kuala Lumpurissa näkemisen arvoiset paikat eivät ole kaikki vierivieressä. Ja vaikka välimatka olisikin linnuntietä vain pari kilometriä, kävelymatkat voivat venyä kummallisten reittien takia paljon pidemmiksi. Monesti jalkakäytävät saattoivat yhtäkkiä vain loppua kesken.
Oli siis aika turvautua metroon, joka osoittautui heti sekavammaksi kuin Singaporessa. Kun Singaporessa oli vain yksi metro, jossa oli monia erivärisiä linjoja, löytyi Kuala Lumpurista monia eri linjoja eri junilla. Lippuautomaateilla asioidessa piti siis ensin tietää, millä junalla pääsee omalle pysäkilleen sen sijaan, että olisi suoraan voinut valita määränpäänsä.
Kertaliput Kuala Lumpurin metroissa ovat muuten hauskat: lippulappusten sijaan käytössä ovat siniset kolikot, jotka matkan päätteeksi imaistaan kulkuporttien uumeniin.
Me matkustimme KLCC Parkista punaisella KLJ-linjalla kohti mahtipontista Merdeka Squarea. Siellä yllätyimme eurooppalaisesta tunnelmasta, ja toisaalta upeasta maurilaisarkkitehtuurista, joka toistui monissa aukion rakennuksissa.
Merdeka Square on ehkä keskeisin Kuala Lumpurin nähtävyyksistä, ainakin siinä mielessä, että sieltä oli periaatteessa kävelymatka ainakin kolmeen muuhun nähtävyyteen. Sieltä on reilun kilometrin matka Malesian kansallismoskeijaan, pari kilometriä Botanical Gardensiin ja kilometri Chinatowniin.
Kuala Lumpurin epäkätevyyttä kuvaa kuitenkin se, että vaikka nämä neljä edellä mainittua paikkaa sijaitsevat tavallaan toisiaan lähellä, metropysäkki löytyy vain Merdeka Squaren vierestä. Siinä missä Singaporessa metropysäkki oli melkein aina lähellä, Kuala Lumpurissa niitä on harvakseltaan. Niinpä Kuala Lumpurin -kävijän kannattaa ehdottomasti ladata paikallinen Uber eli Grab, jonka turvin pääsee tarvittaessa vähän pidemmältäkin pois.
Koska Kuala Lumpurin keskustan nähtävyydet ovat siroteltuna sinne tänne ympäri kaupunkia, ei ole yllätys, että niin moni muukin strategisesti tärkeä paikka on kaukana. Pitkänmatkan bussit karauttavat Terminal Bersepadu Selataniin, josta on keskustaan vielä 20 minuutin ajomatka. Lentokenttä on jopa tunnin ajomatkan päässä!
Kuala Lumpurin kiehtovin nähtävyys Batu Caves sijaitsee sekin kaukana keskustasta. Värikkäälle hindutemppelille ja luolastoon pääsee 40 minuutissa sinisellä KMUTER-metrolla tai sitten parissakymmenessä minuutissa Grabilla.
Näkemisen arvoisten paikkojen sijainti kaukana toisistaan aiheuttaa tietysti sen, että eri paikkoihin on varattava suhteellisen paljon aikaa. Esimerkiksi Batu Cavesiin kannattaa mennä ajan kanssa, eikä sitä kannata jättää väliin, vaikka se sijaitseekin vähän huitsin nevadassa keskustasta katsottuna.
Eli summa summarum: Kuala Lumpur ei ole kaikista turistiystävällisin kaupunki, mikä varmasti osittain selittääkin sen ristiriitaisen maineen reissaajien kesken.
Vaikka ihastuinkin Singaporen helppouteen, kolmen Kuala Lumpurissa viettämämme päivän aikana aloin kallistua siihen suuntaan, että KL:n kohdalla pieni haaste on vain hyvästä. Niin moni turistien suosima paikka mukautuu yhä enemmän turistien takia ja pahimmillaan menettää samalla omaa luonnettaan. Näin ei tunnu olevan Malesian pääkaupungin kohdalla. Kuala Lumpur on suuri ja hieman sekava, mutta sitä iloisemmaksi tuleekin, kun sattumalta löytää niitä pieniä helmiä ja kauniita yksityiskohtia kaiken valtavuuden keskeltä.
Kuala Lumpurissa oli pakko hyväksyä, että nähtävyyksiä ei voi niin vain näppärästi ”suorittaa” perä jälkeen, joten kaupungissa tulee väkisinkin otettua aika rauhallisesti. Kun kaupungissa ei ole nähtävyyksien arsenaalia, panee helpommin merkille, millainen kaupunki on ihan muuten vain. Millainen on tämä ja tämä aivan tavallinen katu, jolla ei ole Lonely Planetin mukaan mitään nähtävää?
Olenkin aika varma, että mitä pidempään Kuala Lumpurissa viettää aikaa, sitä enemmän siitä myös alkaa pitää. Aina löytyisi jotain uutta nähtävää, vaikka sinne pääseminen olisikin pienen vaivan takana.
Pidätkö sinä Kuala Lumpurista?
Seuraa Tien päällä -matkablogia Facebookissa | Instagramissa | Blogit.fi-palvelussa | Blogipolku.fi-palvelussa.
Oma matkanihan koittaa kohtapuolin ja Kuala Lumpur kuuluu myös minun suunnitelmaan. Vähän lyhyeksi jää oloni siellä kun olin laskenut vähän väärin kotiinpaluun 🤭
Taidan ottaa hyvin rennosti Kuala Lumpurissa ja unohtaa suorittaminen. Tai sitten hyppään samantien hop on hop off bussin kyytiin.
Juu ehdottomasti hyvä idea ottaa rennosti, älä missään nimessä suorita. 🙂 Hop on hop off voi ollakin hyvä idea Kuala Lumpurissa niin ei ole riippuvainen julkisista. Hyvää reissua!
Mulle jäi Kuala Lumpurista ihan hyvä fiilis. Olin lukenut paljon kielteisiä mielipiteitä kaupungista ennen matkaa, joten osasin varautua siihen, että kyseessä ei välttämättä ole se sliipatuin tai helpoin kohde – mutta sellaista en toisaalta ensisijaisesti etsikään. Ajattelen samalla tavalla kuin sinä, että kannattaa käydä itse katsomassa paikan päällä eikä uskoa suorilta kaikkia huhuja. Kuala Lumpurissa tykkäsin siitä, että se oli suurkaupunki, jossa ei ollut turistirysäfiilistä. Ruuat olivat aivan mahtavia, kuten muuallakin Malesiassa, mutta Kuala Lumpurissa tarjontaa oli tietysti kaikista maailmankolkista. Myös hotellissa oli erinomainen hinta-laatusuhde. Oli hauska seikkailla kaupungissa, jossa liikkuminen ei tosiaan välttämättä ole kaikkein helpointa, mutta ei nyt mitään mahdotontakaan. Me liikuimme julkisilla ja kävellen. Kävimme muuten myös äänestämässä Kuala Lumpurissa Suomen suurlähetystössä, koska vaalit sattuivat sopivasti reissun ajalle! Aiemmin olemme äänestäneet myös Limassa, Perussa. Matkakokemuksia nämäkin. 😀
Joo muistelinkin lukeneeni, että sä olit tykästynyt Kuala Lumpuriin. Ja toi on ihan totta, että siinä on kivaa just se, että sieltä uupuu se turistirysän fiilis. Ruoka oli hyvää! Voin kyllä kuvitella, että äänestäminen ulkomailla on tosiaan omanlaisensa kokemus. 😀
Piipahdin kaupungissa välilaskun verran noin seitsemän vuotta sitten ja sattui sateinen päivä. Kävimme katsomassa kaksoistornit ja oikeastaan muuta ei kaupungista keretty näkemään. Koska tornit sijaitsevat bisnes alueella, minulla jäi kaupungista ainoastaan kalsea kuva. Olen kyllä huomannut, että mun välilaskut noudattavat samaa kaavaa. En saa otetta kaupunkiin niin lyhyessä ajassa ja järjestelmällisesti kaikki välilaskukaupungit ovat jättäneet kylmäksi. Jopa Pariisi 🙂
En usko, että kauhean monista paikoista kovin ihmeellistä kuvaa jää pelkän välilaskun myötä. Ja juurikin tuo KLCC:n alue on sitä bisnesaluetta eli ei ihme, että kalsea bisnesfiilis jäi. Pariisi kannattaa ehdottomasti ottaa pidemmän kaavan kautta. 🙂
Hyvä postaus! 🙂 En ole vielä käynyt Kuala Lumpurissa, mutta paikkana se kiinnostaisi kovasti. Nuo luolastot ovat ehdoton must see!
Kiitos! Joo Batu Caves teki suuren vaikutuksen. 🙂
Kovasti väärä kuva kyllä jäisi Kuala Lumpurista, jos näkisi pelkän KLCC Parkin. 🙂 Ja totta tuokin, että metro ei ole ihan kamalan käytännöllinen. Meillä oli paikalliset matkakortit, joten tuota polettisysteemiä emme päässeet käyttämään. Bangkokin metrossa on tuollainen systeemi myös, tai ainakin oli vielä jokunen vuosi sitten. Sielläkään metro ei ole kovin käytännöllinen.
Ennen Kuala Lumpurin vierailua lueskelin vinkkejä Lonely Planetin oppaasta. Siinä varoitettiin jalkakäytävillä kävellessä kaivonkansista, jotka saattavat kuulemma pettää alta. Tosi kiva kuva tuli heti paikasta. Siellä sitten pompin kaivonkansien yli, kun ei niitä oikein kiertämäänkään mahtunut. Ja ne jalkakäytävät aina välillä vain loppuivat ilman ennakkovaroitusta. Silti haluan palata tuonne vielä takaisin, ainakin kun tuo Batu Caves jäi näkemättä.
Oho, mä en ole kuullutkaan noista pettävistä kaivonkansista! No onneksi mitään ei sattunut. 😀 Joo ne jalkakäytävät loppui kesken aika usein. Mulla ei ole mikään hirveä hinku takaisin Kuala Lumpuriin, mutta en pistäisi pahitteeksi uutta kierrosta. Mutta jos Batu Caves on jäänyt väliin, kannattaa sinne ehdottomasti mennä!
Kuala Lumpur on omalla bucket listilla, joten oli kiva lukea aiheesta! Batu Caves näyttää upealta!
Kiva kuulla, että tykkäsit lukemastasi, toivottavasti pääset jonain päivänä toteuttamaan haaveesi. 🙂
Me yhdistettiin 11 päivän matkalla Singapore 4 yötä +Kuala Lumpur 5 yötä. Välimatka taitettiin bussilla ja lento Suomeen taas Singaporesta. Pidimme molemmista. Sg:n jälkeen KL tuntui sekavammalta mutta myös aidolta ja edulliselta. Kun SG:ssa kaikki oli viimeisen päälle ja välillä jopa kliinistä, KL:ssa oli enemmän särmää. Kuala Lumpurin lempparit KLCC Park ja Batu Caves. Singaporeen mennään takaisin vielä, aika loppui kesken, ja johonkin Malesian rantakohteeseen.
Kuulostaa tutulta, vaikkakin meillä resepti oli 8 yötä Singapore + 2 yötä Melaka + 2 yötä Kuala Lumpur. Singapore ja Kuala Lumpur on kyllä mielenkiintoista kokea samalla reissulla, koska ne on niin erilaiset. Totta, että Singaporen tip top -meininki voi välillä lipsahtaa kliinisen puolelle, mistä ei KL:ssa ole pelkoa. 😛 Kivaa, että meinatte vielä mennä noille seuduille uudestaan, Malesiassa reissaaminen just jossain rantakohteessa alkoi kiinnostamaan muakin.
Kuala Lumpurista jäi vähän ristiriitainen fiilis, tykkäsin siitä yllättävän paljon, mutta ehkä yllättävän juuri siksi että olin lukenut siitä aika paljon huonoa etukäteen. Kuvailit tuossa kyllä aika täydentävästi ne asiat jotka KL:ssä ärsyttivät plus päälle vielä tukahduttava kuumuus. Tykkään itse sellaisista kaupungeissa joissa on helppo kulkea jalan. Silloin on vaan niin paljon helpompi fiilistellä paikkoja rauhassa, kun ei tarvitse koko ajan miettiä mihin uskaltaa jalkansa laittaa, mistä tulee pääsemään kadun yli tai missä voi pitää seuraavan jäähdyttely/juomatauon.
Joo mä itseasiassa luin ne sun Kuala Lumpur -jutut, niistä sai muutamia hyviä vinkkejä muuten kaupunkiin, kiitos! 🙂 Mä tykkään myös yleensä enemmän kaupungeista, joissa on helppo mennä kävellen, koska sillä tavalla ne kaupungit myös hahmottaa helpommin. KL tuntui jotenkin ”rihmastoiselta” tai suomeksi sanottuna just sekavalta, kun eri paikat, joissa käytiin oli niin kovasti levällään toisistaan katsottuna.
Itselleni jäi KL:stä vähän samat olo; sekava ja kaikki kaukana toisistaan. Me teimme sen virheen, että ajattelimme kaupungin olevan helppo stop-over mutta se olikin kaikkea muuta. Kaupunki ehkä avautuisi ihan eri tavalla kun sille antaa riittävästi aikaa. Batu Caves jäi meiltä näkemättä ja nyt kun näin taas kuvasti se harmittaa jälleen kerran, hieno paikka.
Mitä vähemmän aikaa Kuala Lumpurissa viettää, sitä huonommaksi kuva kaupungista varmasti jää. Sitä ei tosiaan kovin helposti saa haltuunsa. Mekin näimme vain pintaraapaisun, vaikka googlettamistani nähtävyyksistä näimmekin leijonanosan. Batu Caves oli kyllä hieno paikka. Kenties KL ansaitsee teiltä joskus uuden mahdollisuuden? 🙂
KL ei tosiaankaan kuulu suosikkeihini. Tietenkin kaikissa kaupungeissa on myös hyviä puolia, mutta KL:n kohdalla niitä on minusta kovin vähän 😉
Hieman nyt faktantarkastajana jupisen: ”Siellä yllätyimme eurooppalaisesta tunnelmasta, ja toisaalta upeasta maurilaisarkkitehtuurista, joka toistui monissa aukion rakennuksissa.”
Merdeka Squaren rakennukset, eli juuri Sultan Abdul Samad -rakennus on alkujaan Ison-Britannian siirtomaa-ajan kaunis hallintopalatsi vuodelta 1894. Rakennus on suunniteltu ns. Mughal-arkkitehtuurin (moguli) mukaan, eli tyyli tulee Intiasta ja niihin sekoitettiin usein eurooppalaisen gotiikan piirteitä. Kyseinen tyyli oli erittäin suosittu brittiläisessä Intiassa ja brittien siirtomaissa, kuten nykyisen Malesian alueella 1800-luvulta eteenpäin.
Maurilainen arkkitehtuuri taas levisi islamilaisessa Euroopassa, etenkin Pyrenneiden niemimaalla ja Afrikassa ja kristityt kuninkaan kehittivät siitä oman ns. mudéjar-arkkitehtuurin ( jo 1400-luvulla), jossa yhdistyvät eurooppalaisen gotiikan ja arabialaisen taiteen piirteet.
Eli maurit Euroopassa ja Afrikassa. Mogulit Intiassa ja Aasiassa.
Ns. ”blood and bandages” punavalkoinen kaaripylväikkö on islamilaisen arkkitehtuurin tuttuja muotoja, ei mikään erityinen maurilainen erikoisuus. Siitä on olemassa myös sinivalkoinen versio .
Jotta, tulikos tämä nyt selväksi 😀 😀
Kiitos faktapläjäyksestä! Mughal-arkkitehtuurista en ole aiemmin kuullutkaan, maurilainen arkkitehtuuri mainittiin yhtenä tyylisuuntauksena ainaki wikipediassa sekä Sultan Abdul Samadin että läheisen Jamek-moskeijan osalta. Voi olla tosiaan, että Mughal on tarkempi!
En ole itse käynyt Kuala Lumpurissa, mutta ystäväni asui siellä yhden kesän ja hän valitteli jatkuvasti kävelemisen hankaluutta ja autoteiden ylityksen hankaluutta. Olisi joskus kiva käydä itse paikan päällä, mutta ei tosiaan kuulosta helpolta kaupungilta.
Kuulostaa varsin tutulta valituksen aiheelta! Autoteiden ylittäminen oli kyllä välillä aikamoinen riesa, ja tietysti kun pidempään on samassa paikassa, alkaa varmasti jurppia samat jutut. Toivottavasti pääset itse joskus toteamaan, mitä mieltä itse kaupungista olet! Meidät se kuitenkin yllätti enemmän positiivisesti, vaikkei mikään hinku takaisin olekaan.
Hyvä postaus. Onko sinulla suosituksia missä kannattaisi yöpyä. Mikä aluea olisi suositeltava? Seuraan ruotsissa suosittu matkabloggaaja 4000mil.se ja hänelle kävi huonosti Batu Caveissä. Irtoi katosta kivipala ja melkein tappoi hänet. Eli ei varoivaisuudessa kannattaa mennä.
Voi kauheaa, onneksi tuolle bloggarille ei käynyt kuinkaan! Tippukiviluolat voivat tosiaan olla myös arvaamattomia paikkoja. Uskaltaisin silti itse edelleen käydä Batu Cavesissä, uskoisin, että turistien turvallisuuteen on kuitenkin uhrattu ajatuksia.
Me majoituimme ne pari yötä KLCC:n alueella Impiana KLCC -hotellissa ja olimme tyytyväisiä. Lähellä oli KLCC Park, kuuluisat kaksoitornit sekä metroasema. Alue on myös siisti ja turvallisen oloinen. Toinen kiinnostava alue voisi olla Bukit Bintang, josta löytyy shoppailumahdollisuuksia ja Jalan Alorin ruokakatu. Bukit Bintang ei tuntunut yhtä sliipatulta kuin KLCC.
Hei, ikävää kun niin monella on jollain tavalla huonoja kokemuksia ja tuntemuksia Kuala Lumpurista . Se on varmasti noin yleisesti aika huonosti tunnetu kaupunki ainakin meille suomalaislle. Mä itse vaimoni kanssa kävin siellä ensimmäisen kerran jo vuonna 1990, eli 31 vuotta sitten. Sen jälkeen se on ollut ns. välietappi reissuille mun rakastamaan Borneoon jo monena vuotena viimeksi 2020 helmikuussa. Niin, ne nähtävyydet, jos ajatellaan vaikka Petronas twin towerssia tms . .. toki ne on kaukana riippuen missäpäin se hotelli milloinkin sijaitsee. Me ollaan oltu niin monet kerrat myös Bangkokissa, joten tämä tietty vihreys ja ”laajuus” koko rakentamiskulttuurissa iskee meihin paremmin. 🙂
Joo jostain syystä yllättävän paljon olen kuullut huonoa Kuola Lumpurista. Ei se munkaan suosikkipaikka ole, mutta oikeastaan aloin ihan tykästyä siihen lopulta. 🙂 Borneo olisi kyllä niin unelmapaikka, ja aivan hyvin voisin jäädä välietapille KL:n jos Borneolle päin menisin. Bangkokissa en ole itse vielä koskaan käynyt, mutta ehdottomasti haluan joskus mennä. Voin kuvitella, että Kuala Lumpur on muuttunut tosi paljon kaikkien näiden vuosien aikana, kun olette käyneet siellä! 🙂