Alkuun pieni tarkennus: tahdon muuttaa Porvooseen joskus tulevaisuudessa. Mutta yhtä kaikki tuo herttainen 50 000 asukkaan historiallinen kaupunki on vienyt sydämeni täysin.
Vuodesta 2013 asti olemme käyneet Pyryn kanssa Porvoossa joka kesä, ihan vain, koska siellä on niin ihanaa! Nyt listaan kahdeksan+yksi syytä, miten Porvoo on minut lumonnut ja miksi unelmoin siellä asumisesta.
1.Vanha kaupunki
Ilmiselvä vetovoima on Porvoon kruununjalokivi eli vanhakaupunki. Iloisen väriset puutalot, pikkupuodit, pop-up-kaupat, salaiset puutarhat ja sisäpihat, ravintolat ja ihastuttavat kahvilat sekä mukulakivipäällysteiset kapeat kujat hurmaavat joka kerta.
Porvoon historiallinen kirkko sopii puutalokaupungin miljööseen kuin nenä päähän.
2. Bistro Sinne
Pienessä Porvoossa on kokoonsa nähden todella paljon laadukkaita fine dine -ravintoloita, joissa riittäisi nautittavaa paikallisenakin.
Oma suosikkini on ihana Bistro Sinne, joka on yksi harvoista Nyt-lehden arvosteluissa täydet viisi tähteä saaneista ravintoloista.
Enkä ihmettele! Olemme syöneet Sinnessä kahdesti, vuonna 2013 ja 2014, ja molemmilla kerroilla täyteläiset pohjoismaiset maut veivät kielen mennessään. Yläkuvan kylmä kurkkukeitto oli alkuruokien aatelia: raikas ja erittäin maukas. Enkä edes liioittele näin neljän vuoden jälkeen!
Erityisen ihania ovat olleet Sinnen kala-annokset, varsinkin nieriä kantarellivaahdolla. Ja yksi ravintolan parhaista puolistahan on se, että annokset ovat aina lähiruokaa.
+ 1. SicaPelle
Sinnen lisäksi uusi fine dining -tuttavuus on SicaPelle, jossa pääsin toukokuussa nauttimaan jopa kymmenen ruokalajin illallisen, kun juhlimme veljeni naimisiinmenoa. SicaPellen sijainti on mieletön: aivan tuomiokirkkoa vastapäätä. Ravintolan pihapiirissä on myös ihastuttava sviitti, joka kuuluu boutiquehotelli Onniin. 1700-luvulla rakennetussa mökissä veljeni ja hänen vaimonsa viettivät ensimmäisen yönsä hääparina.
3. Gabriel 1763
Fine dining ei ole tietenkään ainoa vaihtoehto Porvoossa syömiseen. Yksi klassikko on italialainen Gabriel 1763, jonka pizzat ja pastat ovat kerrassaan mainioita.
4. Tee- ja kahvihuone Helmi
En tiedä, onko Helmi koko Porvoon suosituin kahvila, mutta oma suosikkini se ainakin on!
Persoonallisesti ja jopa melkein ylitsevuotavan romanttisesti sisustetut huoneet takaavat mieleenpainuvan kahvilaelämyksen. Ainoa, mitä ihmettelen, ovat creepyt vaarinuket, joita nököttää jopa kahdessa huoneessa.
5. Joenranta
Porvoo on siitäkin ihana kaupunki, ettei siellä tarvitse tyytyä vain yhteen idylliseen ajanviettopaikkaan. Jos vanhankaupungin kujat alkavat tuntua tunkkaisilta, voi hakeutua Porvoonjoen rantaan viinilasilliselle tai vaikkapa jäätelölle.
Joenrannasta löytyy myös toinen Porvoon kahvilasuosikeitani: Porvoon Paahtimo. Veneiden bongailuun joenvarsi on ilmiselvä hengailupaikka. Sinne saapuu myös legendaarinen Runeberg-laiva, joka risteilee Helsingin ja Porvoon väliä.
6. Jokiristeily
Jokea on hirveän kiva katsella, mutta ehkä vielä kivempaa on seilata sitä pitkin! Jos en omista omaa venettä sitten joskus, kun minusta tulee porvootar, voin aina lipua vesille jokiristeilyn turvin.
Joelta katsottuna Porvoo näyttää taas ihan eri tavalla ihastuttavalta.
7. Sikosaari
Ei tarvitse pyöräillä kovinkaan kauas keskustasta päästäkseen luonnon helmaan. Pari kilometriä etelään Porvoon keskustasta sijaitsee Sikosaaren luontopolku, joka sopii leppoisaan kävelyretkeen, sillä se on vaatimattomat 1,5 kilometriä.
Me emme aikoinaan lähteneet kangasmetsään samoilemaan, mutta nousimme Sikosaaren lintutorniin hetkeksi bongailemaan lintuja ja kivoja maisemia. Vanhankaupungin turisti-invaasio loisti poissaolollaan.
8. Haikon kartano
Itsestäänselvästi listalle pääsee myös hulppea Haikon kartano. Me majoituimme kolme vuotta sitten heinäkuun kovimpien helteiden aikaan Haikon kylpylähotellissa, koska se oli selkeästi kartanoa halvempi majoitusvaihtoehto. Se olikin sitten monessa mielessä kova pettymys, eikä vähiten ruman ulkomuotonsa takia.
Siis mitä ihmettä? Olimme Porvoossa kylpylälomalla ja hotellimme huusi korsolaislähiötä!
Laatikkomaisen ilmeenkin olisi kestänyt paremmin, jos huoneessa olisi ollut ilmastointi. Näin harvinaisen koleana kesänä se ei olisi ollut ehkä ongelma, mutta vuoden 2014 helteiden aikaan yö meni lähinnä piehtaroidessa hikisissä lakanoissa. Kannatti juu valita se halvin vaihtoehto…
Mutta yhtä kaikki Haikon kartanon kylpylä on rentouttava ja kartanon miljöö – hotellia lukuunottamatta – on kaunis.
Tiesitkö muuten, että kartanon parkkipaikalta lähtee metsäpolku kohti hienoa näköalapaikkaa?
Oletko sinäkin rakastunut Porvooseen? Voisitko jopa kuvitella asuvasi siellä?
Piditkö lukemastasi?
Seuraa Tien päällä -matkablogia Facebookissa | Instagramissa | Blogit.fi-palvelussa | Blogipolku.fi-palvelussa.
Voi koskahan mä saisin aikaiseksi raahata itseni Porvooseen! Jatkuvasti siellä käymisestä puhun, mutta mitään ei tapahdu. Ja varsinkaan nyt ei kotimaanmatkailu innosta ihan periaatteesta, kun ensin leikattiin lomarahat ja sitten keskustapoliitikko vielä kehottaa kotimaanmatkailuun, että saadaan Suomi nousuun. Kiitos ei, protestoin kuluttamalla ulkomaille 😀 Mutta kunhan tästä tuskastani pääsen, niin pitää ryhtyä tuumasta toimeen. Viihtyisin tuolla varmasti 🙂
Haha, tältä kotimaanmatkailukehotukselta olen säästynyt! 😀 Kuitenkin sinänsä kannatan kyllä kotimaanmatkailua, meillä on niin ihania kaupunkeja ja upeita luontokohteita! Harvoin kuulen, että joku ei ole vielä käynyt Porvoossa, voi mikä ensitapaamisen riemu sua sitten odottaa paikalla! <3
Aika pienin perustein olisit muuttamassa. Turistille se voi näyttäytyä noin.
Kaupunki on sisääpäin kääntynyt, kaikkea muuta kuin mukava. En ole missään nähnyt ilottomampaa porukkaa!
Mitään perustavaraa kummempaa täältä et saa, kaupat sulkevat aikaisin. Julkiset kulkuyhteydet huonot, oma auto on pakko olla.
Olen asunut jopa Lahdessa, jota pidin huonona kaupunkina, mutta Porvoo… tähän sopii Kauko Röyhkän kappale; Paska kaupunki.
Onneksi pääsin sieltä pois!
Oho, voi ei! Kylläpäs olet pettynyt Porvoosen, eihän se tietty kaikille varmasti voi olla mukava paikka asua. Ei varmaan auta muuta kuin kokeilla, ja onneksi pääsee poiskin jos ei miellytä.